KAARINA Viime vuonna kemikaalikäsittelyllä puhdistetun Littoistenjärven vedenlaatu on pysynyt hyvänä. Maanantaina tehdyn tarkastuksen mukaan Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevassa järvessä ei ole sinilevää.
Kaarinan kaupungin ympäristöbiologi Annemari Kari arvelee, ettei sinilevää ilmesty järveen ainakaan alkukesän aikana.
– Ihmiselle vaaraton vesirutto todennäköisesti alkaa kasvaa järvessä. Vesirutto pääsee valloilleen tällaisissa kirkkaissa, valoisissa ja avoimissa järvissä, Kari toteaa.
Näillä fosforiarvoilla kasviplankton ja muu kasvillisuus käyttävät järven fosforia, jolloin sinilevälle ei oikein jää ruokaa.
Jukka Heikkilä
Littoistenjärvi ei ole enää läheskään niin kirkas kuin vuosi sitten puhdistuskäsittelyn jälkeen. Veden samentuminen on kuitenkin järven kannalta hyvä asia. Samea vesi rajoittaa auringonvalon pääsyä pinnan alle, mikä estää vesikasvien juurtumista pohjaan.
Annemari Kari uskoo, että järvi ei ole rehevöitymässä samanlaiseksi, jollainen se oli ennen kemikaalikäsittelyä.
– Toivottavasti ei tapahdu mitään leväräjähdystä, jotta järvi pysyisi sopivasti kirkkaana koko kesän ajan.
Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä sanoo, että Littoistenjärven vesiarvot ovat jopa odotettua paremmat. Esimerkiksi fosforia järvessä on vain neljäsosa siitä määrästä, mitä fosforia oli järvessä ennen puhdistuskäsittelyä.
– Nyt näyttää siltä, että näillä fosforiarvoilla kasviplankton ja muu kasvillisuus käyttävät järven fosforia, jolloin sinilevälle ei oikein jää ruokaa. Ennusteet eivät lupaa mitenkään massiivisia sinileväkukintoja, jos kukintoja ollenkaan.
Littoistenjärvi kuhisee lahnoja
Littoistenjärvestä löytyi viime syksynä paiseisia haukia, joiden rikkinäisen ihon pinnalla oli rakkuloita. Tuolloin pohdittiin muun muassa järven kemikaalikäsittelyn osuutta asiassa. Lopulta syyksi paljastui vesihome.
Ympäristöbiologi Annemari Kari kertoo, että kemikaalikäsittely ei ole aiheuttanut haittaa Littoistenjärven kalastolle. Vesissä ui edelleen muun muassa valtava määrä lahnoja, joita on tarkoitus poistaa järvestä toukokuun lopulla. Syksyllä hoitokalastus jatkuu tuulastamalla.
Eihän niitä isoja lahnoja saa ikinä kaikkia pois järvestä. Monen kilon lahnoilla kun ei oikein ole luontaista vihollista.
Jukka Heikkilä
Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä sanoo, että suurimmat lahnat oli tarkoitus poistaa tänä keväänä järvestä ennen kuin ne ehtivät kutea. Suurilla lahnoilla hän tarkoittaa noin neljäkiloisia ja 70 sentin mittaisia eväkkäitä.
– Sellaisista lumilapion kokoisista isoista lahnoista tulee pieniä lahnoja. Tämä lämpöaalto nyt teki kuitenkin sen, että taisimme myöhästyä, Heikkilä harmittelee.
Heikkilä myöntää, että lahnaurakka on valtava. Pelkästään viime keväänä Littoistenjärvestä nostettiin lahnaa viiden tonnin edestä.
– Eihän niitä isoja lahnoja saa ikinä kaikkia pois järvestä. Monen kilon lahnoilla kun ei oikein ole luontaista vihollista.
Muun muassa Littoistenjärven sinilevätilannetta voi seurata Järviwiki-sivustolta.