Maailman suurin Suomen lippu nousee pysyvästi salkoon Haminassa näillä näkymin itsenäisyyspäiväviikolla joulukuussa.
Lippu oli alunperin tarkoitus nostaa maailman korkeimpaan puiseen lipputankoon Suomen lipun täyttäessä 100 vuotta eli 28. toukokuuta. Hankkeen hintalappu nousi kuitenkin yli 600 000 euroon, jolloin asia palautui maaliskuussa liian kalliina uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunginjohtaja haaveilee yhä satametrisestä tangosta, vaikka tunnustaakin taloudelliset realiteetit.
– Suomen lippu täyttää täyttää 100 vuotta. Se on sellainen pyöreä luku ja jää varmasti ihmisille mieleen. Kun puhutaan suurlipun tangosta, niin korkeus voi olla matalampikin, mutta tähdätään nyt siihen 100 metriin kuitenkin, sanoo Hannu Muhonen.
Rahaa on eri lähteistä koossa noin 100 000 euroa. Tällä hetkellä Haminan kaupunki kerää tarjouskilpailulla tietoa, mitä puinen tai teräksinen tanko asennuksineen maksaa. Vaihtoehtoja on pyydetty laskemaan 50-, 75- ja 100-metrisistä lipputangoista.
Tulevan tangon korkeus vaikuttaa myös suurlipun kokoon. Lipun korkeuden on oltava kuudesosa lippusalon pituudesta.
Suomen tällä hetkellä korkein lippusalko Riihimäellä kohoaa 40 metriin.
Hamina avaa lippupuiston toukokuussa
Hamina rakentaa kaupunkiin kansainvälistä lippu- ja liputuskulttuurin keskusta. Lippupuistoon on tarkoitus tulla lähivuosien aikana lipputangot kaikille maailman itsenäisille valtioille.
Puiston ensimmäinen osa avautuu Lipputornin ympärille torin viereen 28. toukokuuta, kun Hamina isännöi valtakunnallista Suomen lipun 100-vuotisjuhlaa.
– Tähän tulevat Pohjoismaiden liput sekä Baltian maiden liput. Poikkeuksena itsenäisten maiden ideasta salkoon nostetaan myös itsehallintoalueiden eli Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin liput. Sekä hienona poikkeuksen poikkeuksena myös Saamen lippu, Haminan lippumaailman taiteellinen johtaja Lassi Ikäheimo kertoo.
Lippujen kautta pystyy opettamaan kansainvälisyyttä sekä esimerkiksi poliittista historiaa sekä jakamaan tietoa eri kulttuureista.
Lassi Ikäheimo
12-metriset lippujen värien mukaan maalatut terästangot valaistaan, ja liput liehuvat niissä ympäri vuoden. Lipputornin huipulla liehuva leijonalippu vaihtuu tarkkaan kopioon siniristilipusta, jossa leijonavaakunan päällä on suuriruhtinaskunnan kruunu.
Reserviupseerikoulun puistoon valmistuu puolestaan Suomen lipun historiaa valottava Suomen lipun tie -lippurivistö. Puisten yhdeksän metrin tankojen rivissä on muun muassa Kalmarin Unionin, Ruotsin ja Venäjän vallan aikaiset liput sekä leijonalippu ja siniristilippu.
Hamina haluaa, että lippumaailmasta tulee turisteja houkutteleva matkailuvaltti. Esimerkiksi koulujen luokkaretkeläiset halutaan liikkeelle lippujen juurelle.
– Lippujen kautta pystyy opettamaan kansainvälisyyttä sekä esimerkiksi poliittista historiaa sekä jakamaan tietoa eri kulttuureista. Tarkoitus on tuoda lippujen lisäksi ohjelma, jonka voi ladata älypuhelimeen. Virtuaalinen lisätty todellisuus tarkoittaa esimerkiksi, että kunkin lipun kohdalla voi älypuhelimestaan kuunnella kyseisen maan kieltä tai musiikkia, Ikäheimo valottaa.
Poliitikot pohtivat kustannuksia
Haminan aupunginvaltuusto päättää kesäkuussa suurlipun lipputangon pituudesta ja rakentamisaikataulusta, kun se ratkaisee muun muassa kaupungin rahoitusosuuden. Lisää rahaa etsitään myös ainakin yrityksiltä ja säätiöiltä.
– Suurlippu on osa Haminan lippumaailmaa. Ainutlaatuiset erikoisuudet kiinnostavat ihmisiä. Suurlippu on sisäänheittotuote, kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo.
Haminan valtuustoryhmät eivät ole vielä lukinneet kantaansa 30 maan Suomelle lahjoittaman suurlipun tangon hinnasta. Esimerkiksi suurimmat valtuustoryhmät eivät aio tehdä ryhmäpäätöksiä, vaan kukin valtuutettu saanee miettiä itse kantaansa kesäkuun kokoukseen.
Suurlippu on sisäänheittotuote.
Hannu Muhonen
– Suurlippu on lippumaailman kärki. Tangon pitää olla poikkeuksellinen, muuten sitä ei kannata rakentaa. Hinta määrää lopullisen korkeuden ja materiaalin, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Veli-Matti Hartikainen arvioi.
Satojen tuhansien eurojen ensimmäinen kustannusarvio on saanut osan haminalaisista arvostelemaan verovarojen sijoittamista suurlippuun. Perussuomalaisten valtuustoryhmän johtajaa Janne Nyholmiakin epäilyttää.
– Tämä suurlippuhanke on alusta lähtien ollut epämääräisen oloinen, ja kustannukset lähtivät täysin lapasesta. Nyt täytyy käydä uusi keskustelu. Lippumaailma voisi olla pienillä viilauksilla toimiva, mutta kustannuspuoli on saatava kuriin.
Kaupunginjohtajan mukaan Hamina on sijoittanut lippumaailmaan tähän mennessä noin 50 000 euroa.