Lutikkakoirat Ruu ja Nera etsivät lutikoiden piilopaikkoja jyväskyläläisessä yksityisasunnossa ohjaajansa Karita Häkkisen kanssa. Ne ovat erittäin tehokkaita ja nopeita löytämään lutikoiden piilopaikat, kertoo Häkkinen Anticimex Oy:stä.
– Ne reagoivat elävän lutikan eri kehitysvaiheisiin, myös niiden kuoriutumattomiin muniin.
Koira pystyy haistamaan lutikat esimerkiksi lattialistojen takaa tai sänkyjen rakenteista.
Lutikkakoirilla on riittänyt kiireitä viime vuosina. Nytkin niiden palveluksia saa jonottaa kolme viikkoa, jos akuutti lutikkaongelma iskee asuntoon.
Suomessa jo oma lisääntyvä lutikkakanta
Lutikkakannat alkoivat kasvaa hyvin voimakkaasti vuonna 2012, kertoo aluepäällikkö Tapio Itäsola lutikkatorjuntatyötä tekevästä Anticimex Oy:stä. Koko Suomessa toimivalla yhtiöllä oli aikaisemmin vain yksittäisiä lutikkatorjuntakohteita, mutta viime vuonna kohteita oli jo kaksi tuhatta.
– Suomessa on jo oma lutikkakanta, aikaisemmin ne olivat yksittäisiä ulkomaantuliaisia, sanoo Itäsola.
Eniten lutikkahavaintoja on isoissa kaupungeissa, muun muassa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Jyväskylässä. Niitä on siis siellä, missä on paljon ihmisiä, ja jostakin syystä lutikka on yleistynyt erityisesti yliopistopaikkakunnilla.
Lutikkaongelma on tuttu myös Jyväskylän ympäristöterveydenhuollossa.
– Kuntalaiset soittelevat ja kyselevät luteista useita kertoja joka kuukausi, sanoo ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola Jyväskylän kaupungilta.
Sama havainto on myös Keski-Suomen Ammatti-isännöitsijät ry:n puheenjohtajalla Pasi Hakalalla.
– Tuntuma on, että lutikkaongelma on viime vuosien aikana lisääntynyt.
Lutikat viihtyvät sängyissä ja sohvilla
Lutikat käyttävät ravinnokseen ihmisen verta, jota ne käyvät imemässä ihmisen nukkuessa.
– Ensimmäisiä merkkejä lutikkaongelmasta ovat puremat iholla, sanoo aluepäällikkö Tapio Itäsola.
Lutikoita tai niiden ulostejälkiä voi myös nähdä sängyissä. Ulostejäljet ovat mustia pisteitä lähinnä sängyn rungossa ja patjoissa.
Omatoimisesti lutikoita ei kannata lähteä hävittämään, sanoo ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola:
– Lutikoiden hävittäminen vaatii ammattilaisen apua.
Lutikkaongelmaa häpeillään
Isännöitsijät toivovat, että mahdollisista lutikkahavainnoista otettaisiin mahdollisimman nopeasti yhteyttä joko asunnon huoltoyhtiöön tai isännöitsijään.
– Asukkaiden tulee rohkeasti ottaa yhteyttä, eikä pelätä leimaantumista, sanoo Keski-Suomen Ammatti-isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Petri Hakala.
Usein asukkailla on kuitenkin liiankin korkea kynnys ilmoittaa lutikoista, jolloin ongelma pahenee ja myös torjuntakustannukset nousevat.
Eri kulttuureissa lutikkaan suhtaudutaan myös eri tavalla, tietää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari.
– Meillä on paljon ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, joille lutikka on tuttu jo kotimaassa eivätkä he niistä juuri piittaa.
Lutikkaongelmaa häpeillään yhä ja se yhdistetään usein turhaan huonoon hygieniaan.
– Eivät ne ole aina merkki siitä, että asunnossa olisi siivotonta tai epähygieenistä, sanoo ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola.
Hyönteismyrkyt menettäneet tehonsa
Lutikkaongelmaa hoidetaan nykyisin höyryn tai myrkyttömän kivipölytteen avulla, sanoo aluepäällikkö Tapio Itäsola.
– Lutikkakannoilla on kehittynyt resistenssi myrkkyjä vastaan, ne eivät oikeastaan toimi enää.
Kuumaa höyryä laitetaan sänkyjen ja sohvien rakenteisiin ja se tuhoaa piilossa olevat lutikat tai niiden munat. Hyvin hienojakoinen kivipölyte puolestaan rikkoo lutikan kuoren ja lutikka menehtyy kuivumalla.
Myrkyttömän torjunnan etu on myös se, että asukkaan ei tarvitse lähteä asunnosta evakkoon torjunnan ajaksi.
Joskus lutikkaongelma äityy asunnossa niin pahaksi, että asunnossa sängyt ja sohvat on hävitettävä, sanoo aluepäällikkö Tapio Itäsola.
Lutikkaongelma leviää helposti, jos vanhoja sohvia ja sänkyjä siirrellään asunnosta toiseen. Sinänsä siisti sohva voi olla lutikoiden valtaama ja levittää ongelmaa.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on joutunut lopettamaan kalusteiden kierrätyspisteen lutikkaongelman vuoksi. Nyt roskalavoille tuodut kalusteet puretaan palasiksi, sanoo tekninen isännöitsijä Jari Pihlajasaari.
– Huoltomiesten on pakko purkaa ne osiin, että ne eivät enää kelpaa kenellekään.
Ylioppilaskunnalla on kokemuksia lutikkaongelmasta kun sen yhdestä talosta löytyi useita lutikoiden valtaamia asuntoja. Asunnot tutkittiin lutikkakoiran avulla ja ammattilaiset hoitivat torjuntatyön.
– Nyt tilanne on jo hallinnassa, sanoo Pihlajasaari.
Kerrostaloissa voidaan joutua tutkimaan koko talo tai useampia asuntoja, sillä lutikat voivat liikkua talon rakenteiden tai putkikanavien kautta.
Torjujat eivät omalla toiminnallaan halua lisätä pelkoa ja häpeää asukkaiden keskuudessa.
– Asiat hoidetaan hienovaraisesti ammattilaisten kanssa, sanoo Keski-Suomen Ammatti-isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Petri Hakala.