Kun naisille vuonna 1995 annettiin oikeus osallistua asepalvelukseen, Minna Nenonen tiesi heti menevänsä.
– Oon ehkä aina ollut itsekin vähän poikamainen. Jo pikkutyttönä kuljeskelin isänisäni kanssa erilaisilla sotaveteraanien reissuilla.
Nenosen isoisä oli sotaveteraani itsekin. Haavoittunut Ivaselällä Karjalassa.
– Olen aina kokenut, että meidän velvollisuus on tavalla tai toisella osallistua maan itsenäisyyden säilyttämiseen. Ei pelkästään niin, että rynnäkkökivääri käteen ja menoksi. Mutta minä valitsin sen tien.
Nenonen suoritti asepalveluksensa ensimmäisten suomalaisnaisten joukossa Porin prikaatissa vuonna 1999. Kersanttina kotiutunut Nenonen on nyt reservin ylivääpeli ja reserviläisliiton aktiivi.
Ei siis ihme, että puolustusministerin tuore ehdotus kiukutti alkuun. Puolustusminsiteri Niinistö (sin. ) ehdotti Lännen medialle antamassaan haastattelussa, että naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta voisi säästösyiden vuoksi luopua määräajaksi.
Nenonen analysoi puolustusministerin ehdotusta kuitenkin tyynesti.
– Ei mikään järkevä ulostulo asiassa.
Nenosen mielestä ministerin puheiden alta paistaa hätä puolustusministeriön rahapulasta. Naisten asepalveluksesta puhumalla ministeri ehkä halusi herättää ihmisten huomion asiaan.
– Kyllä meistä jokainen ymmärtää, että se on karrikoitu turha esimerkki. Naisten asepalveluksesta puhumalla saadaan aina keskustelua aikaiseksi.
Puolustusministern huolen rahasta Nenonen ymmärtää. Hän on itsekin huolissaan puolustusmenojen riittävyydestä.
– Mutta se, että jätetään naiset vuodeksi pois armeijasta, ei ole mikään ratkaisu. Kyllä säästöjen pitää löytyä jostain muualta.
"Onko mitään järkeä jättää ottamatta ne, joilla oikeasti on motivaatiota?"
Myös reservin ylikersantti Taru Mikkonen ihmettelee puolustusministerin ehdotusta. Kaikista reserviin koulutetuista 7 000 naisesta noin 60 prosenttia on saanut johtajakoulutuksen. Se on huomattavasti suurempi osuus kuin miehillä.
– Onko mitään järkeä jättää ottamatta ne, joilla oikeasti on motivaatiota mennä asepalvelukseen?
Mikkosella motivaatiota riitti. Hän halusi seurata Kosovossa rauhanturvaajana olleen ystävänsä esimerkkiä ja haki Porin prikaatin kansainväliseen valmiusjoukkokoulutukseen, jossa valmennetaan erikoisjoukkoa kriisinhallintatehtäviin.
Kiinnostus rauhanturvaajantehtäviin ei ollut ainoa syy. Mikkonen haastaa itsensä.
– Olen aina tykännyt rikkoa rajojani. Ajattelin, että jos pojat voi tehdä jotain, miksen minäkin?
Parin sadan hengen komppaniassa oli Mikkosen lisäksi kolme naista. Kohtelu oli kuitenkin tasa-arvoista, Mikkonen sanoo.
– Ei siinä tehty mitään eroa meidän välille. Enkä halunnutkaan, että naista kohdellaan kuin prinsessaa. Samassa teltassa nukuttiin metsäleirillä.
Koulutus oli kuitenkin raskasta. Leirien ja marssien aikana Mikkonen sai huomata, että miesten ja naisten fysiikassa on eroja. Mutta sen minkä Mikkonen ja muuta naiset hävisivät lihaksissa, he paikkasivat kovalla motivaatiolla.
– Itselle oli kunnia-asia osoittaa, että en ole se jota muut joutuvat odottamaan, joka ei jaksa tehdä, tai jaksa kantaa.
Joillakin miehillä sen sijaan motivaatio lopahti.
– Omassa joukkueessa oli jannuja, joita ei enää huvittanutkaan kun se todellisuus tuli vastaan. Naisilla motivaatiolaskua ei tullut. Se on se ero, kun lähdetään suorittamaan asepalvelusta vapaaehtoisesti. Se on oma valinta.
Myös ylivääpeli Nenonen pitää huonona ajatuksena leikata siitä ryhmästä, joilla motivaatiota riittää.
– Pikemminkin voisi miettiä, miten heikommin pärjäävät miehet karsisi armeijasta pois ensi alkuun, ettei niitä laitettaisi sinne turhaan.
"Ikään kuin naisten ja miesten asepalvelusta ei pidettäisi samanarvoisena"
Reservin aliupseerit muistuttavat, että naisten sitoutuminen maanpuolustukseen jatkuu miehiä useammin asepalveluksen jälkeen. Esimerkiksi Nenonen ja Mikkonen ovat ahkeria kertauksissa kävijöitä, reserviläisliiton aktiiveja ja toimivat paikallisten maanpuolustusyhdistystensä kouluttajina.
– Ei Suomea pelkästään intin käymällä puolusteta. Olennaista on se mitä tapahtuu intin jälkeen. Jos naisten asepalveluksessa jää yksi vuosi väliin, sillä saattaa olla pidemmän aikavälin vaikutuksia, Mikkonen sanoo.
Mikkosen mielestä puolustusministerin ehdotus kalskahtaa naispuolisia sotilaita aliarvioivalta. Samalla kun puolustusministeri ehdottaa naisten asepalvelukseen kohdistuvia leikkauksia, hän sanoo, että "kansallisen puolustuksen tasosta ei voida tinkiä".
– Ikään kuin naisten asepalvelusta ei pidettäisi samanarvoisena kuin jos miehet menee inttiin. Eihän se kivalta tunnu. Mun mielestä tässä ajassa pitäisi jo osata ajatella, että jokainen kotiutuva on samanarvoinen.
Vihreiden Parviainen ja kokoomuksen Vikman kritisoivat puolustusministerin ehdotusta