Merkkejä muinaisesta elämästä on etsitty jo hyvän aikaa naapuriplaneetallamme Marsissa – tuloksetta. Nyt tutkijat uskovat keksineensä, millaiseen maastoon tutkimukset on järkevää suunnata.
Journal on Geophysical Research -lehdessä julkaistun ja Edinburghin yliopiston tutkijoiden johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan fossiileja kannattaa ensisijaisesti etsiä muinaisten järvien läheisyydessä olevista rautapitoisista kivistä.
Näistä kivistä voisi löytyä miljardeja vuosia sitten eläneiden mikrobien fossiileja. Kivet ovat alunperin muodostuneet mudasta ja savesta ja niissä on runsaasti rautaa ja silikaattia. Sedimenttikivet syntyivät noin 3 - 4 miljardia vuotta sitten, kun Marsissa oli vielä runsaasti vettä.
Näinkin vanhat kivet ovat säilyneet Marsissa paljon paremmin kuin Maassa, koska punaisella planeetalla ei ole mantereita liikuttavaa laattatektoniikkaa.
Uusia mönkijöitä lähdössä Marsiin
Sekä Yhdysvaltain avaruushallinnolla Nasalla että Euroopan avaruusjärjestöllä Esalla on aikomus lähettää tulevina vuosina uusia Mars-mönkijöitä etsimään elämän merkkejä. Nasan Mars 2020 -mönkijän keräämiä näytteitä aiotaan jossain vaiheessa tuoda tutkittavaksi Maahan.
– Marsissa on runsaasti kiinnostavia kivi- ja mineraalikohteita, joista voisimme etsiä fossiileja, mutta koska kaikkialle ei voi lähettää mönkijöitä, olemme yrittäneet parhaan olemassaolevan tiedon pohjalta priorisoida lupaavimpia esiintymiä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Sean McMahon phys.org-nettiasivustolla julkaistussa artikkelissa.
Tutkimuksen yhteenveto löytyy täältä.