Savolaista perinneherkkua, mustikkakukkoa, on tarjoiltu lontoolaisissa kahviloissa jo vuoden ajan. Mustikkakukosta hyödynnetään sen raaka-aineet ja se tarjoillaan eri näköisenä kuin mitä kotikeittiöissä on totuttu.
– Mustikkakukkoa viedään pakasteena, isona ja pienenä, muffinin näköisenä yksittäistuotteena. Savolaisen perinneherkun nimi on lontoolaisessa kahvilassa "blueberry rye muffin", kertoo kuopiolaisen kotileipomo Liepuska Herkkupajan toimitusjohtaja Timo Turunen.
Yrityksen vienti on lähtenyt vetämään eikä mustikkakukko eli rättänä ole suinkaan ainoa savolaisherkku, jota maailmalla maistellaan.
Me toimimme makujen maailmassa.
Timo Turunen
Lisäksi Liepuskalta lähtee korvapuusteja, tartaletteja ja karjalanpiirakoita Ruotsiin ja Viroon. Seuraava askel on otettu kohti Norjaa, missä on jo innostuttu tuotteista, mutta suunnitelmaa hankaloittavat maan asettamat tuontitullit ruokatuotteille.
Savolaisten perinneherkkujen tunnettavuutta maailmalla edesauttaa savolaisen ruon saama tunnustus. Kahden kuluttua Pohjois-Savossa vietetään ensimmäistä Suomelle myönnettyä European Region of Gastronomy -juhlavuotta. Sen tarkoituksena nostaa esille paikallista ruokaperinnettä.
Savolaisen ruoan saama tunnustus nostaa esille paikalliset herkut
Pohjois-Savossa valmistaudutaan vuoteen 2020, jolloin juhlistetaan maakunnan perinteistä ruokakulttuuria. Mutta ennen juhlaa tehdään vielä paljon työtä. Käytännössä alueelle luodaan toimiva yhteistyöverkosto, jossa tärkeässä roolissa ovat mukana alueen ruoka- matkailu- ja luovien alojen yritykset.
Ei kannata kurkottaa katajaan, mennään parasta tavoitellen.
Ilona Sares
ProAgria Pohjois-Savon kansainvälisyyskoordinaattori Ilona Sares kertoo esimerkkinä ajatuksen ruokafilmifestivaalista. Sitä varten paikalliset nuoret voisivat tehdä lyhytelokuvia paikallisesta ruoasta, vaikkapa alueen metsämarjoista. Lyhytelokuvia esitettäisiin erilaisilla ruokafestareilla ja samalla katsojat voisivat nauttia marjoista tehtyjä tuotteita.
– Siitä tulee moniaistillinen kokemus elokuvien katsomisesta, Sares visioi.
Tähtäimessä ovat myös Euroopan ruokamarkkinat. Sareksen mukaan Eurooppa on merkittävä lähimarkkina, jota kannattaa tavoitella.
– Ei kannata kurkottaa katajaan, mennään parasta tavoitellen.
Savolaistuotteet huomattiin Tukholmassa
Nilsiäläisen kotileipomo Liepuska Herkkupaja Oy:n toimitusjohtaja Timo Turunen uskoo, että European Region of Gastronomy -tunnustus on työkalu, joka lisää yrityksen vientiä entisestään. Luvassa on uusia kontakteja ja verkostoitumista.
Tuorein kokemus on messuilta Tukholmasta. Suomalaisen Food From Finland -paviljongin hittituotteet olivat savolaisia gourmet-tuotteita. Mukana olleet Liepuska, Kala-Lappi ja Peltolan Juustola loivat kontakteja Norjaan, Tanskaan ja Isoon Britanniaan.
European Region of Gastronomy -tunnustus myönnettiin Pohjois-Savoon lokakuussa 2017. Taustalla olevaa eurooppalaisten alueiden ja tutkijoiden sitoutumatonta verkostoa kiinnosti savolaisten hakemuksessa myös paikallisten yrityksien vastuullinen toiminta.
– Vastuullisuus on käsite, joka tulee vastaan aina, kun luodaan suhteita isoihin yrityksiin ja ulkomaille, kertoo Liepuskan Timo Turunen.
Käytännössä on kyse muun muassa luotettavuudesta. Raaka-aineista maksetaan tuottajalle se hinta, mikä pitää maksaa ja vältetään turhaa kilpailuttamista. Luotettavuus syntyy myös toimitusvarmuudesta, laadusta ja siitä, että tuote on aina samanlainen.
Sosiaalinen vastuu liittyy työntekijöihin, joita Liepuskalla on tällä hetkellä 15. Kaikilla työntekijöillä on toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset.
– Gourmet-tuotteiden valmistamisessa ei voida käyttää tuntityöntekijöitä tai osa-aikaisia.
Timo Turunen toivoo, että European Region of Gastronomy -tunnustus kiinnostaisi useampia yrityksiä. Nyt olisi hyvä mahdollisuus verkostoitua ja hyödyntää Liepuskan jo saatuja kokemuksia viennistä.
Liepuskan gourmet-tuotteita myydään erikoismyymälöissä, ravintoloissa ja kahviloissa, joten yrityksen ei tarvitse seurata alan massamarkkinoita.
– Me toimimme makujen maailmassa, Turunen painottaa.
Yrittäjä on rakentanut suhteet maailmalle matkustamalla itse kohdemaahan. Paikan päällä hän on tutustunut alueen trendeihin ja ruokaan.
– Yhteistyötä tehdään ravintolapäälliköiden ja keittiöpäälliköiden kanssa. He ovat joka paikassa samanlaisia. Ymmärtävät ruokaa, käsityötä, makua, ulkonäköä ja alkuperää, Turunen luettelee.
Suurin osa Liepuskan tuotteista myydään kuitenkin Pohjois-Savoon. Toinen suuri markkina-alue on pääkaupunkiseutu–Tampere–Turku-kolmio.
Elintarvikeviennissä mikään ei ole varmaa
Liepuskan toimitusjohtaja kuvailee vientikauppaa ja etenkin elintarvikevientiä hitaaksi ja epävarmaksi. Aikataulut venyvät, kontaktit eivät välttämättä palaa koskaan asiaan ja logistiikkayhteydet ovat epävarmoja. Lontoon osalta yllätys olikin sitten isompi, brexit.
Moni yritys varautuu brexitin vaikutukseen. Ravintoloja ja kahviloita suljetaan, mutta samaan aikaan niitä syntyy koko ajan uusia.
Toimitusjohtaja on kuitenkin luottavainen, koska Liepuskan osalta vienti on vain lisä yrityksen liiketoimintaan.
– Teimme strategisen päätöksen kasvattaa yritystä siihen suuntaan. Vienti on suuri mahdollisuus, mutta ei pelastusrengas.