Sote-uudistuksen kanssa on kompuroitu kymmenen vuotta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoa hallituksen valinnanvapausesityksestä odotetaan vielä tällä viikolla.
Perustuslakivaliokunta tuskailee Ylen tietojen mukaan uudistuksen hintalapun kanssa. Hallitus aikoo panna terveydenhodon menojen nousulle 0,9 prosentin vuosikaton. Nykyisin menot kasvavat reilun parin prosentin vuosivauhtia.
Mitä tekemistä tällä on perustuslain kanssa?
Yle esitti perustuslakiasiantuntijalle viisi väitettä. Niihin vastasi Turun yliopiston hallinto-oikeuden professori Juha Lavapuro.
1. Perustuslakiasiantuntijat ovat “tietosuojatalibaneja ja perustuslakifundamentalisteja".
Kokoomuksen Ben Zyskowicz on väittänyt moneen kertaan, että nykyisten perustuslakiasiantuntijoiden käsitykset ovat hyvin tiukkoja. Hän on puhunut jopa perustuslakifundamentalisteista.
JL: En loukkaannu tästä.Mielipiteenvapaus kuuluu länsimaiseen yhteiskuntaan. Mielipiteitä saa ja pitää ilmaista. Mutta ei perustuslakiasiantuntijoilla ole mitään ääritulkintoja.
Taliban-tulkinta ovat yksittäisen poliitikon poliittisesti motivoitua puhetta, jolla pyritään vähentämään asiantuntijoiden merkitystä.
Esimerkiksi Saksassa perustuslakituomioistuin ja Yhdysvalloissa Korkein oikeus ovat päätöksenteon kulmakiviä. Kun perustuslakivaliokunta muovaa Suomessa toimintaansa samaan suuntaan, sitä arvostellaan.
2. Nykyinen terveydenhoito ei menisi läpi perustuslakivaliokunnassa.
Nykyinen järjestelmä on syntynyt vuosien saatossa, pikkuhiljaa.
JL: Ehkä tällaiset suuret muutokset kannattaisi tehdä asteittain, jolloin kielteisiin vaikutuksiin voitaisiin reagoida nopeammin.
Soten ongelma on se, että samalla muutetaan palvelu- ja hallintojärjestelmä. Se tuottaa ennakoimattomuutta ja riskejä. Nykyinen järjestelmä on muotoutunut vuosien saatossa ja nyt tehty uudistus on kertaluonteinen.
Mutta nyt meillä on ollut arvioitavana hallituksen sote-esitys . Ei siinä ole voinut spekuloida, millainen sen “pitäisi olla”.
3. Hallitus haluaa sote-menojen kasvulle leikkurin. Miten tämä liittyy perustuslakiin?
JL: Mitä jos eduskunta päättäisi budjetissaan, että lopetetaan terveyspalvelujen rahoitus kokonaan, vähennetään sitä sata prosenttia? Kyllä kai on aika selvää, että päätös olisi perustuslain vastainen.
Terveyskeskusten palvelut loppuisivat. Perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden sosiaaliturvaan. Julkisen vallan velvollisuus on edistää väestön terveyttä. Jos tämä ei toteudu, perustuslakivaliokunnan on otettava siihen kantaa.
4. Perusoikeudet kirjoitettiin lakiin 90-luvulla. Kaikkia ne eivät miellytä.
JL: Totta. Me olemme 90-luvun alusta lähentyneet länsimaisia demokratioita. Eivät ihmisoikeudet ole menettäneet merkitystään sen jälkeen.
Populismi ja rasismi ovat tuoneet päinvastaisia näkemyksiä esiin. Mutta kyllä vähemmistön oikeudet ovat tulleet arkipäiväiseksi nykyajan yhteiskunnassa. Kritiikki osoittaa sitä, että kaikille se ei selvästikään sovi.
5. Suomeen pitäisi perustaa perustuslakituomioistuin.
JL: Perustuslakituomioistuin ei varmasti vähentäisi perustuslain merkitystä. Päinvastoin. Tuomioistuimilla on tapana tulkita asioita vielä tiukemmin kuin perustuslakivaliokunnalla, joka toimii eduskunnassa.
Toki tätäkin mahdollisuutta voidaan pohtia, mutta arviointi tulisi silloin jälkikäteen. Perustuslakituomioistumelta voi toki hakea myös ennakkopäätöksiä.
Turun yliopiston hallinto-oikeuden professori Juha Lavapuro ei pidä suomalaisen päätöksenteon hitautta yksinomaan huonona asiana.
Mielipidettään hän perustelee sillä "että diktatuurissa saadaan asiat tehtyä nopeasti".