Tulevaisuudessa yhä useampi eurooppalainen jatkaa työelämässä liki 70-vuotiaaksi. Eläkeiät nousevat halki mantereen, koska hallitukset yrittävät varautua vanhusten määrän ja eläkemenojen kasvuun.
Joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias vuonna 2060.
Länsi-Euroopassa jäädään tällä hetkellä eläkkeelle keskimäärin 65-vuotiaana. Itäisessä Euroopassa eläkkeelle pääsee edelleen hieman aikaisemmin, mutta nyt sielläkin ollaan nostamassa eläkeikiä.
Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat jo päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä.
Nämä muutokset tapahtuvat pääosin vuosien 2020 ja 2030 välillä.
Eläketurvakeskuksen asiantuntijan Mika Vidlundin mukaan eläkeiän nostamisen taustalla on huoli yhteiskunnan huoltosuhteen heikkenemisestä. Huoltosuhteella tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella olevien ihmisten, kuten lasten ja vanhusten, määrää suhteessa työkykyiseen väestöön.
Eurooppalaiset elävät koko ajan pidempään, mutta saavat vähemmän lapsia.
– Maksajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän. Huoltosuhteeseen voi vaikuttaa monin tavoin, mutta eläkeiän nostaminen on tehokas ja suoraviivainen toimi, Vidlund sanoo.
Tanskassa eläkevuosien määrä on vakioitu
Noin joka kolmas EU-maa on sitonut eläkeiän tilastolliseen eliniänodotteeseen. Muun muassa Alankomaissa, Italiassa, Kreikassa, Portugalissa, Kyproksella ja Slovakiassa ihmisen eläkeikä määräytyy hänen sukupolvensa keskimääräisen eliniän perusteella.
Täsmällinen laskentamalli vaihtelee maittain.Tanskassa eläkeikää nostetaan periaatteessa vuodella, kun eliniänodote nousee vuodella.
Tanskassa eläkeikä on tilastollisesti vakioitu kestämään keskimäärin 14 ja puoli vuotta.
– Kaava on yksinkertainen. Tanskassa katsotaan 60-vuotiaan ihmisen eliniänodote ja siitä vähennetään 14,5 vuotta. Tästä saadaan eläkeikä. Tällä kaavalla laskettuna vuonna 2030 eläkeikä Tanskassa tulisi olla periaatteessa 69 vuotta.
Käytännössä eläkeikä ei kuitenkaan nouse aivan näin jyrkästi.
– Vuonna 2030 Tanskan eläkeikä on 68 vuotta, koska eläkeikää voi nostaa määrätyin rajoituksin. Eläkeiän nostoa on hallituksen toimesta pyritty nopeuttamaan, mutta näille suunnitelmille ei ole tullut parlamentaarista tukea, Vidlund jatkaa.
Puola perui eläkeiän noston
Euroopassa Puola ja Sveitsi eivät ole nostaneet eläkeikää.
Puolassa oli jo kertaalleen sovittu eläkeiän nostosta 67 vuoteen, mutta valtaan päässyt konservatiivinen Laki- ja oikeuspuolue PiS perui uudistuksen vaalilupauksensa mukaisesti.
Puolalaiset miehet pääsevät nykyään eläkkeelle 65 vuoden iässä, naiset täytettyään 60.
– Miesten ja naisten eri eläkeiät ovat itäeurooppalainen perinne, joka on nyt väistymässä, Vidlund sanoo.
Sveitsissä eläkeuudistuksesta järjestettiin kansanäänestys syksyllä 2017. Yksi osa laajasta paketista oli eläkeiän nostaminen. Ota tai jätä -äänestyksessä kansa päätti hylätä koko uudistuksen.
Myös Ruotsissa eläkeiän nostaminen on osoittautunut haastavaksi. Eläkeiän alarajaa on nyt esitetty nostettavaksi kolmella vuodella 64 vuoteen.
Ruotsissa on kuitenkin mahdollista jäädä työmarkkinaeläkkeelle jo 55-vuotiaana, joskin harva käyttää hyväkseen tätä mahdollisuutta.
– Työmarkkinaeläkepuoli kattaa noin 90 prosenttia palkansaajista. Ruotsi on tiivistänyt kolmikantayhteistyötä ja muun muassa tästä eläkeiän nostosta on käynnissä erilliset neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa, Vidlund kertoo.
Lue lisää:
Suomi pääsi mitalisijojen tuntumaan kansainvälisessä eläkevertailussa – Tanska pitää ykköspaikkaa
Haaveiletko eläkkeestä? Katso laskurista, milloin eläke alkaa ja kauanko se kestää