71-vuotias Aila Pöntinen istuu kotonaan keittiönpöydän ääressä ja tuijottaa tablettitietokonetta. Pelargoniat kukkivat parvekkeella ja seinäkello raksuttaa tasaista tahtia. Pian hiljaisuus rikkoontuu, kun tietokone pirahtaa puhelimen lailla. Aila painaa tottuneesti vihreää nappia ja kuvaruutuun ilmestyy hoitajan kasvot.
– Hyvää päivää Aila, kuuluuko? kysyy lähihoitaja Eveliina Reponen.
Hoitajat sanoivat minulle, että opin nopeasti tämän laitteen
Aila Pöntinen
Juvalla asuva Pöntinen on tammikuusta lähtien tavannut kotihoidon työntekijöitä tietokoneen välityksellä. Hoitaja käy kolmesti päivässä auttamassa kotiaskareissa ja lääkkeiden ottamisessa, mutta tämän lisäksi pari kertaa viikossa Pöntinen istahtaa tablettitietokoneensa ääreen. Kuvapuhelut hoitajan kanssa ovat odotettuja.
– En mie sitä jännitä yhtään enkä silleen, kun mie ossaan sitä käyttää, Pöntinen sanoo itsevarmasti.
Vaikka Pöntisellä ei aiempaa kokemusta tietotekniikasta ollut, otti hän ennakkoluulottomasti tablettitietokoneen käyttöönsä.
– Hoitajat sanoivat minulle, että opin nopeasti tämän laitteen. Että parhaiten käytän tätä, oon sillä tavalla lahjakas.
Vain hyväkuntoisille
Aila Pöntinen on yksi parista kymmenestä ikäihmisestä, joka on tänä vuonna ollut mukana etähoivakokeilussa. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän testiryhmää on ohjattu etäyhteyden kautta muun muassa lääkkeen otossa ja verensokerin mittauksessa.
– Etäyhteydellä voidaan hoitaa asiakkaan voinnin seurantaa ja myös joitakin lääkityksiä pystytään tästä tarkistamaan. Lähinnä muistuttelua lääkkeenotosta ja syömisestä, sellaista ohjausta, kertoo lähihoitaja Eveliina Reponen Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalveluista.
Etähoivan lähtökohtana on asiakkaan hyvä kunto. Kotona asuvan asiakkaan tulee pystyä seuraamaan oman kehonsa tuntemuksia ja kertomaan, jos on tarvetta lääkärikäynnille. Kokeiluvaiheessa kuvapuhelukäynnit ovat ylimääräistä palvelua fyysisten hoitajakäyntien lisäksi. Tarkoitus on kuitenkin jatkossa korvata ainakin joitakin kotikäyntejä etäyhteydellä.
– Kyllähän tällä säästöjä haetaan ja niitä sy y pidemmän päälle matka-ajasta ja ajokilometreistä. Kun hoitajan ei tarvitse aina ajaa asiakkaan kotiin, säästyy aikaa ja rahaa, sanoo Essoten Digisote-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Hilama.
Tekniikka valvoo 24/7
Etähoiva on tulossa osaksi hoivatyötä rytinällä koko maassa. Vaikka Etelä-Savossa laitteita vielä testataan ja työtapoja hiotaan, on monessa kaupungissa etähoiva jo arkea. Pirjo Hilama nostaa esimerkiksi Helsingin kaupungin, jossa jo nyt kuukausittain 17 000 kotihoidon käyntiä hoidetaan virtuaalisesti.
Aila Pöntisen elämäntilanne on monelle ikätoverille tuttu. Pöntinen on vuoden verran asunut yksin kerrostaloasunnossaan. Aiemmin hän toimi vuosia Alzheimerintautia sairastavan miehensä omaishoitajana. Viime kesänä Pöntisen oma sydän kuitenkin petti ja voimat hupenivat. Nyt mies asuu palvelutalossa, ja Pöntinen saa apua kotiin.
– Ateriapalvelu tuo lämpimät ruuat, hoitaja tekee aamupuurot ja auttaa pyykinpesussa. Taksilla pääsen kauppaan ja asioille muutaman kerran kuukaudessa, Pöntinen kuvailee elämäänsä.
Tekniikka on tullut Pöntisen tueksi ja turvaksi hiljattain. Hänen ranteessaan on kelloa muistuttava laite, joka seuraa muun muassa univalverytmiä. Hyvinvointiranneke toimii myös turvapuhelimena ja kertoo kotihoidon työntekijöille, jos Pöntinen poistuu asunnostaan.
– Me nähdään Ailan rannekkeen lähettämät tiedot. Pystytään katsomaan, miten yö on sujunut ja kuinka aktiivista on päivällä ollut, lähihoitaja Eveliina Reponen kertoo ja näyttää paperille tulostettua taulukkoa.
Taulukon mukaan Ailan elämä on tällä hetkellä tasaista ja yöt rauhallisia. Jos käppyröissä tapahtuu muutoksia, puututaan niihin kotihoidossa.
– Me voidaan aamulla kysyä, onko jokin huonosti jos yö on tullut valvottua. Monesti jo pelkkä puhuminen auttaa, jos unettomuus johtuu mielen päällä olevista asioista, Reponen kertoo.
Helpotusta yksinäisyyteen
Tablettitietokone hiljenee Pöntisen keittiönpöydällä. Hoitajan kanssa on vaihdettu kuulumiset ja selkää alkaa särkeä kovalla tuolilla istuminen. Nettiin Pöntisen tabletilla ei pääse, vain hoitajiin saa yhteyden. Nettiä ei Pöntinen omien sanojensa mukaan kaipaa, televisiokin on annettu lapsenlapselle käytön puutteessa. Yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin sujuu kännykällä. Hoitajien kanssa kuvapuheluyhteyksistä on sovittu ennakkoon tietyt ajat viikosta.
– Välillä tämä laite ei toiminut, oli yhteyksissä vikaa. Silloin tuntui ikävältä, kun ei saanut hoitajan kanssa jutella, Aila Pöntinen kuvailee etähoivan tuomaa tunnetta.
Yksi merkittävä asia etähoivassa on juuri sosiaalinen puoli. Vaikka etähoivakäynneillä muistutellaan ja tarkistetaan asioita, on kahden ihmisen välisellä kanssakäymisellä iso rooli.
– Etähoivayhteyden aikana asiakas saattaa kertoa semmoisia asioita, joita hän ei välttämättä muista tai huomaa kertoa silloin kun olemme hänen luonaan. Kuvapuhelun aikana hoitaja keskittyy pelkästään keskustelemaan asiakkaan kanssa, ja tilanne on rauhoitettu juuri puhumiselle, etähoivaa tekevä lähihoitaja Eveliina Reponen kertoo.
Yhtenä ajatuksena etähoivassa on synnyttää myös uusia sosiaalisuuden muotoja. Kuvapuheluihin voidaan ottaa yhtä aikaa 4-5 asiakasta. Puhelun sisältönä voivat olla esimerkiksi hyvän huomenen toivotus, aamunavaus tai aamujumppa. Asiakkailla on myös mahdollisuus keskustella keskenään heitä kiinnostavista asioista.
–Aamunavaukset pyörivät meillä jo tablettitietokoneen kautta, ja tuolijumpat ovat alkamassa, kertoo Essoten Digisote-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Hilama.
Hoitajan työ murroksessa
Sen lisäksi, että etähoiva ja tekniikka mullistavat ikäihmisten arkea, on myös hoitajien työ murroksessa. Esimerkiksi Mikkelissä ja Juvalla on tämän vuoden aikana kokeiltu pelkästään virtuaalihoitajan työnkuvaa. Tällöin hoitaja ei lähde kotikäynneille lainkaan, vaan hän hoitaa töitään pelkästään tietokoneen välityksellä toimistolta käsin.
– Työ kotihoidossa voi olla fyysisesti hyvin raskasta. Jos hoitajalle itselleen tulee terveydellisiä rajoitteita, eikä fyysinen raskas työ enää sovi, on tässä yksi vaihtoehto tehdä hoitajan työtä, Digisote-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Hilama kertoo.
Tekniikka on tullut pysyväksi osaksi myös Aila Pöntisen elämää. Hyvinvointirannekkeen ja tablettitietokoneen lisäksi suunnitteilla on ateriapalveluautomaatin hankkiminen Pöntisen keittiöön. Nykyään ruokapalvelun työntekijä tuo Pöntiselle päivittäin lämpimän aterian lisukkeineen. Tulevaisuudessa tämä siis korvautuisi laitteella, joka on pakastimen, uunin ja tietokoneen yhdistelmä. Ateria-automaatti lämmittää valmiit ateriat ja muistuttaa ruoka-ajoista.
– Sellaista ne suunnittelee, itse en vielä ole mielipidettä asiasta muodostanut, kun en ole laitetta nähnyt, Aila Pöntinen tokaisee ja käy pitkäkseen sängylle lounasta odottamaan.
18.6. klo 9:35 muokattu Eveliina Reposen titteliä.
Lisää aiheesta: