Sua nähä, kommentoi pestinsä Suomen Pankin johtajana jättävä Erkki Liikanen tulevaisuudensuunnitelmiaan Ylen aamu-tv:ssä. Liikasen toinen seitsenvuotistoimikausi Suomen Pankin johdossa päättyy heinäkuussa.
– On tässä vielä kolme viikkoa, ja viimeinen päivä viedään loppuun asti. On harvinaista, että kaksi näin pitkää kautta hoitaa päätökseen saakka, siitä olen iloinen, Liikanen sanoo.
Sen verran Liikanen raotti suunnitelmiaan, että heinäkuussa hän ottaa suunnaksi Saimaan, missä hän aikoo kalastaa ahvenia ja muikkuja kuukauden päivät.
– Mutta kunhan niitä on aikansa kalastettu, luulen että pitää tässä jotain muutakin ajatella, mutta lykätään sitä sitten syksymmälle.
Liikasen nimi on pulpahdellut mediassa esiin seuraavaksi Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajaksi. Esimerkiksi Financial Times on nostanut Liikasen nimen esiin.
Liikanen itse muistuttaa, että Euroopan keskuspankin nykyisen pääjohtajan Mario Draghin seuraaja valitaan vasta ensi vuonna.
– Katsotaan mitä maailma tuo tullessaan, hoidetaan nyt lomat. Olen tehnyt joitain rajoitettuja sitoumuksia, mutta siltä tuntuu, että on tässä edessä muutakin kuin muikun kalastusta.
"Euroalueen talous kasvanut vahvasti"
Liikasen mukaan Suomen taloustilanne on nyt selvästi positiivisempi, sillä Suomi laahasi pitkään muuta Eurooppaa jäljessä. Liikasen mukaan tilanne saatiin käännettyä vuonna 2016.
Myös euroalueen talous on kasvanut Liikasen mukaan vahvasti ja laaja-alaisesti. Ongelmiakin toki riittää.
Aina pitää katsoa ympärille, todennäköisesti uusi kriisi tulee vähän eri suunnasta kuin aiemmat.
– Toinen puoli ovat nämä poliittiset ongelmat, ei tällainen populismin aalto ole ihan tuntematonta muissakaan maanosissa. Meille olisi tärkeää, että kykenisimme tekemään yhteistä politiikkaa siellä missä Eurooppa on yhdessä vahvempi.
– Se vaatii tietysti sitä, että kansallisella tasolla kyetään hakemaan sille oikeutus. Euroopan tasolla ei toteudu mitään, jos sille ei ole kansallisella tasolla tukea ja oikeutusta.
Mitä Liikasen pääjohtajakaudella on opittu?
Liikasen pääjohtajuuden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Mitä esimerkiksi finanssikriisistä opittiin – ja unohtuvatko opit hyvinä aikoina?
– Aina ajatellaan, että tämä on erilaista. Vauhdin kiihtyessä todetaan, että nyt ei ole mitään riskejä. Finanssikriisin taustalla oli myös se, että uskottiin, että oli päästy vakaaseen kasvuun, eikä inflaatiota pidetty enää ongelmana. Se kuva petti. Aina pitää katsoa ympärille, todennäköisesti se uusi kriisi tulee vähän eri suunnasta kuin aiemmat.
Entä mitä opittiin Kreikan tapauksesta? Kreikan kolmas rahoitusohjelma päättyy pian ja maa valmistautuu ottamaan kohtalonsa käsiinsä ensi elokuussa.
Kaikkinensa tuet ovat olleet yli kaksinkertaiset verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain Marshall-apuun Euroopalle sotien jälkeen.
– Yksi tärkeä opetus on se, että jokaisen maan pitää hoitaa omat asiansa. Ei yhteinen talous ja rahaliitto ratkaise, vaan jokaisen pitää hoitaa taloutensa siten, että kustannukset ovat kunnossa, julkinen talous ei velkaannu ja ulkoinen tasapaino on kunnossa. Se on asia yksi.
– Asia kaksi on se, että pankkien pitää olla valtiosta riippumattomia. Jos pankit uhkaavat kaatua, ne eivät heiluta valtiota. Se on juuri pankkiunionin keskeinen tavoite.