Porin Yyterin hiekkarannalla riittää väkeä, vaikka helteestä ei ole tietoakaan. Jotkut nauttivat uimisesta viileämmälläkin säällä, toiset tulevat pelaamaan rantafutista tai -lentistä.
Kesken kilometrien mittaista rantaa on kuitenkin kaistale, jossa ei näy ketään.
Jostain kuuluu silti iloista pulinaa. Dyynien suunnalla vilkkuu paljaita rintoja.
Olemme nakurannalla.
Kuuden hengen seurue on tullut rentoutumaan työpäivän päätteeksi. Vaikka lämpöasteita on vain 19 ja tuulenvire käy, ei yksikään ole kietonut vilttiä ympärilleen. Naturistit nauttivat siitä, että saavat olla täysin alasti.
– Tämä on oikeastaan juuri sopiva lämpötila. Emme me hellettä kaipaakaan. Liian kuumalla ilmalla hiki vain valuisi ja tuntuisi inhottavalta läskien välissä, yksi naisista toteaa.
Hän nostelee paljaita rintojaan ja kertoo, kuinka ihanalta tuntuu, kun mikään ei paina mistään, eikä iho tunnu nihkeältä, tuuli saa hivellä sitä rauhassa. Seurueen miehet myötäilevät vieressä, istuen jalat leveässä haara-asennossa. Raikas tuulahdus tuntuu mukavalta myös sukukalleuksissa.
Paljas pinta kerää katseita
Nakurannalla voi olla vapaasti ilman vaatteita.
Vapaus vaatii rohkeutta. Vaikka suomalaiset kehtaavat saunoa tuntemattomien kanssa alasti, on julkisesti nakuiluun suuri kynnys.
Porilaisseurueen jäsenet haluavat kaikki pysytellä nimettöminä. Sen verran häveliäisyyttä alastomuus aiheuttaa. He vakuuttavat olevansa sinut itsensä kanssa, mutta uteliaiden katseet eivät miellytä.
Naturistit ovat toki tottuneet katseisiin. Alastomuus jostain syystä kerää niitä. Ja aina riittää uteliaita, jotka eivät häpeä katsoa.
Esimerkiksi Porin Yyterissä kilometrien pituinen hiekkaranta vaihtuu kesken kaiken naturistirannaksi.
Vaikka etäisyyttä varsinaiseen uimarantaan on satoja metrejä, eksyy väki välillä nakurannan puolelle vaatteet päällä - osa ihan tahallaan.
Se ei tunnu aataminasussaan aurinkoa ottavista mukavalta. Paljaasta ihosta nauttiminen ei tarkoita, että sitä haluttaisiin esitellä muille.
– Koen kaikkein häiritsevimpinä henkilöt, jotka kulkevat nakurannan ohi vaatteet päällä pällistellen jopa kymmeniä kertoja, kertoo sähköpostilla haastatteluun vastannut porilaisnainen.
Naturismista puhutaan yleensä aina negatiivisesti.
Porilainen naturisti
Hän kertoo, että ohi kulkee usein myös huutelijoita. Ihmisiä, jotka eivät jostain syystä siedä alastomuutta. Siksi rannalla tavattu porilaisseuruekin epäili hetken ennen kuin kommentoi tekemisiään ulkopuolisille.
– Naturismista puhutaan yleensä aina negatiivisesti. Harvoin tämä aihe Suomessa asiallisessa mielessä on esillä.
Kolme virallista rantaa
Suomen Naturistiliitossa on 500 jäsentä. Kaikki alastomuudesta nauttivat eivät ole rekisteröityneet yhdistykseen, joten naturistien määrä Suomessa voi olla paljon suurempi.
Virallisia naturistirantoja maassa on vain kolme: Pihlajasaari Helsingissä, Tulliniemi Hangossa ja Yyteri Porissa.
Suomen naturistiliiton puheenjohtaja Juha Jonssonin mukaan Pihlajasaari on palveluiden puolesta rannoista ylivertaisin. Hän ei kuitenkaan suosittele sitä perhekäyttöön, koska rantaviiva on kivikkoista ja monin paikoin jopa vaarallista pienille lapsille jyrkkien ja terävien reunojen takia. Uimaan on parasta mennä laiturin päästä portailta.
Tullirannan hiekkadyynialue on Jonssonin mukaan erinomainen myös lapsiperheille, mutta alueella ei ole ruokailupaikkoja eikä vessaa.
Se on myös Yyterin ongelma. Hiekkaranta on pitkä ja sen toisesta päässä, yleisellä rannalla voi pistäytyä kahvilla tai suihkussa, mutta naturistialueen lähellä on vain wc.
Naturistirantojen palveluissa olisikin Jonssonin mukaan parantamisen varaa. Myös rantojen määrää voisi lisätä.
– Niitä on aivan liian vähän. Suomessa on vähän ihmisiä ja paljon rantoja, joten paikkoja varmasti olisi. Onneksi mökkinaturismi, eli alasti olo kesäasunnolla on melko yleistä.
Naturismilla vain vähän jalansijaa Suomessa
Noin 30 vuotta nakurantoja kiertänyt uusimaalainen pariskunta toivoo, että maan suurimpien rantojen yhteyteen saisi pienen kaistaleen myös naturisteille. Myös naturistien oma vuoro uimahalliin olisi toivelistalla.
– Naturismi olisi oikein hyvä elämäntapa, mutta kun se on niin harvinaista, jää se täysin vieraaksi valtaosalle väestöstä, Olli Elo toteaa.
Monessa muussa Euroopan maassa naturismikulttuuri on aivan toista luokkaa. Tarjolla on muun muassa leirintäalueita ja jopa kaupunkeja, joissa ihmiset voivat liikkua luonnonmukaisessa asussaan ympäri vuorokauden.
Myös Elo suuntaa puolisonsa Leila Sillanpään kanssa mahdollisuuksien mukaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi Ventspilsin dyynit Latviassa ovat tulleet tutuiksi.
Rantaretkeily on kuulunut pariskunnan harrastuksiin myös Suomen alueella. Esimerkiksi Yyterissä Elo on käynyt noin 200 kertaa, vaikka matkaa kotoa onkin noin 250 kilometriä. Pihlajasaari on puolestaan pariskunnan kotiranta. Sitä suosivat myös monet ystävät.
– Siellä näkee Suomen rannoista ehkä kaikkein eniten naturisteja, Elo toteaa.
Naku-uinti rajattua
Parin viime vuoden aikana Olli Elo ja Leila Sillanpää ovat jättäneet Porin reissut vähemmälle. Vaikka Yyterin lievästi loivenevassa rannassa on mukava kahlata, on rannan rajaus alkanut ärsyttää.
– Nakualueen rajaus on aivan hölmö. Eihän se ole rannalla ollenkaan.
Yyterin naturistialue katkeaa hieman ennen rantaviivaa. Siksi Porissa onkin väännetty siitä, saako uimaan mennä alastomana.
– Yyteri olisi muuten paras Suomen naturistirannoista, mutta siellä ei saa ainakaan virallisesti käydä uimassa alasti. On tylsää pukea uimapuku päälle, naturisti Kirsi Kallio toteaa.
Kallio on alkanut viihtyä Suomen rannoista parhaiten Hangossa. Hän on tosin valmis kulkemaan hyvän rannan perässä pidempäänkin. Kokemusta on muun muassa Brightonin, Barcelonan, Narvan, Vecakin ja Wienin naturistirannoista. Portugalin ja Ruotsin rantojen nimiä hän ei muista. Lisäksi tie on vienyt useille epävirallisille naturistirannoille ja sellaisille hiekkarannoille, joissa on saanut toteuttaa itseään vapaasti, kun muita ei ole näkynyt mailla halmeilla.
– Esimerkiksi Pohjoisella Jäämerellä on upeat hiekkarannat, eikä siellä ole ruuhkaa.
Panorannan leima
Alastomat vartalot herättävät naturismia tuntemattomien mielessä herkästi mielikuvia seksistä. Se ei kuitenkaan kuulu naturismiin – tai kuuluu yhtä lailla kuin ihmisten elämään muutenkin.
Siitä huolimatta monet nakurannat ovat keränneet kyseenalaista mainetta. Viimeisimpänä Yyteri on saanut sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoituksissa panorannan leiman. Vaikka kirjoitukset ovat vain yksittäisiä, huhut kiertävät.
– Olenhan minä juttuja kuullut, mutta itse en ole sellaista hellyyttä koskaan rannalla saanut. Monta vuotta olen kyllä yrittänyt, rannalla iltaa istunut porilaismies naureskelee.
Nakuilua ilman seksiä
Puheet ovat kantautuneet myös Suomen Naturistiliiton puheenjohtaja Juha Jonssonin korviin. Hänen selvitystensä mukaan seksiä on harrastettu dyynialueen takana, varsinaisen naturistirannan ulkopuolella.
– Siellä on tapahtunut joskus niin, että pariskunta on tyydyttänyt fyysisiä tarpeitaan. Sillä ei luultavasti ole ollut mitään tekemistä naturistien kanssa vaan kyse on ollut ekshibitionistisesta tarpeesta harrastaa seksiä luonnossa kauniina päivänä.
Tarve ei liity naturisteihin tai naturistirantaan. Jonsson huomauttaa, että tänäkin kesänä on uutisoitu julkisella paikalla harrastetusta seksistä muun muassa Tampereen puistotapahtuman reunamilla ja Turussa Aurajoen rannalla.
Sen Jonsson myöntää, että naturismi saattaa joitakin kiihottaa. Esimerkiksi Pihlajasaareen rakennettiin tästä syystä aita naturistialueen ympärille jo yli kymmenen vuotta sitten.
– Alueen reunalla kävi ”puskarunkkareita”, jotka tyydyttivät itseään katsellen rannalla olevia naturisteja. Aidan rakentamisen jälkeen tällaista ongelmaa ei ole ollut
”Kunnioittakaa yksityisyyttämme”
Ranta kuin ranta, on naturistille tärkeintä saada nauttia siitä ilman rihman kiertämää ja pahoja puheita.
Jos yhden toiveen saisi esittää, toivoisi Juha Jonsson, että ulkopuoliset jättäisivät naturistit rauhaan ja antaisivat heidän nauttia elämäntavastaan.
– Naturistit eivät halua häiritä ketään. He kunnioittavat muiden yksityisyyttä. Samoin he toivoisivat, että heidän yksityisyyttään kunnioitettaisiin.
Ensimmäinen kerta vaatii rohkeutta
Nakurannalle voi mennä myös vaatteet päällä, kunhan ei mene sinne muita tuijottelemaan. Joskus oman itsensä voittaminen ja häveliäisyyden karistaminen vie hetken. Sen naturistitkin hyväksyvät.
– Ensimmäinen kerta vaatii rohkeutta. Jollekin voi olla helpompi olla ensin ilman ala- tai yläosaa, jotta olo ei ole niin paljastettu, porilaisseurueessa iltaa istunut mies opastaa.
Kun uskaltaa kokeilla, huomaa kuinka vapauttavaa alastomuus on.
Porilainen naturisti
Hän vakuuttaa, että toisella kerralla on jo helpompaa.
– Kun uskaltaa kokeilla, huomaa kuinka vapauttavaa alastomuus on. Sitten tekeekin jo mieli päästä puristavista vaatteista eroon aina kun mahdollista.