Maakuntien väliset taloudelliset erot ovat kaventuneet Suomessa viime vuosina, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksestä. Erot ovat kaventuneet niin tuottavuuden ja työllisyysasteen kuin asukasta kohden lasketun tuotannon saralla. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.
Etlan tutkija Paolo Fornaro on tarkastellut Suomen maakuntien välisiä eroja talouden kehityksessä vuosina 2000–2015. Tarkastelussa olivat muutokset BKT:ssa, tuottavuudessa, työllisyydessä ja palkoissa.
Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta pitää mielenkiintoisena varsinkin tulosta elintasoerojen kaventumisesta.
– Tämä analyysi kytkeytyy laajempaan kysymykseen. Varsinkin Yhdysvalloissa ja Englannissa on havaittu populismin selityksiä haettaessa, että siihen liittyy vahva alueellinen aspekti. Tietyillä alueilla tai osavaltioilla on mennyt huomattavasti huonommin kuin toisilla, ja tässä on löydetty kytköksiä populismin kasvuun, Maliranta kertoo.
– Suomessa elintasoerot ovat puolestaan pikemminkin kaventuneet. Aihetodisteet viittaavat siihen, että hyvinvointivaltio on tehnyt tehtäväänsä eli pitänyt eroja kurissa ja jopa pienentänyt niitä.
Kainuussa alhaisimmat palkat
Fornaron vertailusta selviää, että Uusimaa ja Kainuu ovat maakuntien ääripäät. Vertailun korkeimmat palkat löytyvät Uudeltamaalta ja alhaisimmat Kainuusta, niin vuonna 2000 kuin vuonna 2015.
Fornaron mukaan Kainuun työllisyys vaikuttaisi kuitenkin olevan korkeammalla kuin alueen tuottavuustaso antaisi odottaa.
Jos muista maakunnista on tullut Uudenmaan osaamista vaativiin työpaikkoihin ihmisiä, on Uudenmaan ulkopuolisilla alueilla tapahtunut osaamisvajoamista.
Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta
Maliranta pitää tulosta kiinnostavana.
– Yksi selitys voisi olla se, että hyvinvointivaltiomme pitää työllisyydestä huolta myös sellaisilla alueilla, joilla tuottavuus on alhainen. Julkinen sektori on usein aika tärkeä työllistäjä maakunnissa, joissa yrityssektorin tuottavuustaso ei ole kovin korkea.
Maliranta tarjoaa palkkaerojen kasvamiselle kahta mahdollista selitystä. Toinen niistä on se, että Uudellamaalla työpaikat ovat lisääntyneet yrityssektorilla, kun taas muualla ne ovat vähentyneet. Tämä on aiheuttanut kilpailua työntekijöistä ja nostanut palkkoja Uudellamaalla.
– Toinen juttu voi olla se, että Uudellemaalle on syntynyt korkean tuottavuuden työpaikkoja, joissa vaaditaan osaamista. Osaamisvaatimus on kasvanut suhteessa muihin alueisiin ja se voi liittyä palkkaeroihin.
– Jos muista maakunnista on tullut Uudenmaan osaamista vaativiin työpaikkoihin ihmisiä, on Uudenmaan ulkopuolisilla alueilla tapahtunut osaamisvajoamista.
Palkkaerot voivat aiheuttaa ongelmia pitkällä aikavälillä
Fornaro pohtii tutkimuksessaan, että kasvaneet palkkaerot voivat aiheuttaa myöhemmin ongelmia.
– Maakuntien taloudellisen tilan koheneminen ja läheneminen toisiaan ylipäänsä on positiivista, mutta palkkojen divergenssi, hajautuminen, voi osoittautua pitkällä aikavälillä ongelmalliseksi, Fornaro kirjoittaa.
Fornaron huolena on se, että jos korkeapalkkaiset työpaikat keskittyvät harvoille vauraille alueille, se voi kannustaa nuoria ja korkeasti koulutettuja lähtemään köyhemmistä maakunnista. Tämä taas saattaa jähmettää köyhempien kuntien kehityksen.
Vaikka palkkaerot ovat kasvaneet, eivät elintasoerot alueiden välillä ole kasvaneet. Se on tärkeämpää kuin palkkaero.
Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta
Maliranta tunnistaa Fornaron huolen, mutta muistuttaa palkkaerojen kasvun olevan myös osa myönteistä kehitystä – eli korkeapalkkaisten työpaikkojen lisääntymistä Uudellamaalla.
– Vaikka palkkaerot ovat kasvaneet, eivät elintasoerot alueiden välillä ole kasvaneet. Se on tärkeämpää kuin palkkaero. Pidetään hyvinvointivaltio siinä kunnossa, että se pystyy jatkossakin tasaamaan näitä eroja ja pitämään huolta alueiden kehitysedellytyksistä.
Etlan tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta (BIBU). Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten poliittiset arvot ja äänestäminen ovat muuttuneet eri alueilla Suomessa rakennemuutoksen ja kaupungistumisen myötä.
Lue lisää:
Sama ammatti ja sama yritys – naisen ja miehen palkkaero on tilastojen mukaan Suomessa 3 prosenttia
Vertaa omaa palkkaasi muihin: Naisen euro onkin vain 76 senttiä
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan
Varallisuuserot kasvavat – rikkain kymmenes omistaa liki puolet suomalaisten kaikesta omaisuudesta