Amerikkalaisen nettikauppajätti Amazonin tulo Suomeen on toistaiseksi ollut huhujen varassa. Yhtiö itse ei kommentoi aikeitaan. Mutta ainakin sen verran tiedetään, että yksi Amazonin pääkonttorin johtajista vietti viime kesänä viikon Suomessa tunnelmaa aistimassa.
Helsingin Sanomat yritti viimeksi kesäkuun alussa kysyä Amazonilta, aikooko se laajentua Suomeen. HS:n haastattelema asiantuntija arvioi, että Amazon saattaa aloittaa Suomessa käyttämällä tavaroiden toimituksessa aluksi yhtiön Saksan varastoja.
Näistä Amazonin Saksan varastoista syntyi Saksassa pari viikkoa sitten kohu, kun selvisi, että yhtiö tuhoaa järjestelmällisesti uudenveroisia palautustuotteita. Amazon ei edes kiistä asiaa.
Uudenveroisten tuotteiden heittäminen jätepuristimeen tuli ilmi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n tutkivan journalismin ohjelma Frontal 21 sekä talousmedia Wirtschaftswochen tekemissä selvityksissä.
Saksalaismediat saivat haltuunsa muun muassa valokuvia ja tuotelistoja hävitettävistä tuotteista. Amazonin työntekijät kertoivat toimittajille, että he laittavat jätepuristimeen esimerkiksi jääkaappeja, astianpesu- ja pesukoneita, matkapuhelimia sekä huonekaluja useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä päivittäin.
Suomessa ehdotetaan nettikaupan palautusoikeuden osittaista poistoa
Suomeen mahdollisesti tulevan Amazonin tapa romuttaa asiakaspalautuksia jätepuristimella on meillä ollut korkeintaan pienten piirien tiedossa.
Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että ministeriö aikoo kiinnittää asiaan huomiota. Ministeriö esittää mahdollisuudeksi neuvotella kaupan toimijoiden kanssa samantapaisesta sopimuksesta kuin minkä se neuvotteli muovikasseista. Muovikassisopimuksessa useat kauppaketjut sitoutuvat vähentämään muovisia kantokasseja.
Kaupan liitto ei kuitenkaan usko, että tällaisella sopimuksella voidaan kansainvälisiin jätteihin vaikuttaa. Amazonin tilanne muistuttaa esimerkiksi vaateketju Zalandoa, jolla suuri osa palautetuista ostoksista menee liiton tietojen mukaan roskiin.
Zalando ilmoittaa kuitenkin Ylelle, että se laittaa 97 prosenttia asiakaspalautuksista takaisin myyntiin. Zalandon mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.
Kaupan liitto ehdottaa varovaisesti Euroopan laajuista nettikaupan sääntöjen uudistamista siten, että kaikissa tavaroissa ei olisikaan enää palautusoikeutta. Palautusoikeus olisi edelleen esimerkiksi vaatteilla, koska oikeaa kokoa on vaikea tietää sovittamatta. Vastaavasti jääkaapin, puhelimen tai television kaltaisten tuotteiden yhteyteen palautusoikeus ei automaattisesti enää kuuluisi.
Mutta Kaupan liitto on myös pohtinut, että vaatteisiin voisi ehdottaa palautusoikeuden rajoittamista siten, että esimerkiksi samaa mekkoa ei voisi kerralla tilata kolmea eri kokoa tai eri väreissä. Tilaaminen sovittamisen ilosta vähenisi siten huomattavasti.
Kaupan liitosta kerrotaan, että ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä, että heidän palauttamansa tavarat saattavat mennä roskiin.
Miksi palautustuotteita ei vain lahjoiteta hyväntekeväisyyteen?
Nyt kohuun joutunut Amazon ei Saksassa laita jätepuristimeen ainoastaan omia tuotteitaan, vaan tarjoaa samaa mahdollisuutta myös kauppiaille, jotka myyvät tuotteitaan Amazonin sivuilla.
Yhtiö ilmoitti saksalaismedioille yrittävänsä parantaa prosessejaan, jotta hävitettäviä tuotteita olisi mahdollisimman vähän. Amazon muistuttaa, että mikäli tavaroita ei voi myydä eteenpäin tai lahjoittaa, myydään ne jätteiden kierrätykseen erikoistuneille yhtiöille.
Suurille nettitoimijoille asiakaspalautukset ovat ongelmallisia, sillä ne vaativat valtavasti tilaa ja niiden käsittely on vaivalloista. Mutta ehkä merkittävin tekijä on verotus. Myös Suomessa on tilanne, että kaupat eivät voi noin vain lahjoittaa myymättä jääneitä tavaroitaan.
Asiakaspalautustuotteilla sekä myymättä jääneillä tavaroilla on verottajan silmissä aina vielä rahallista arvoa. Verohallinnon mukaan tavaralle pitää määrittää luovutushinta – ja tästä hinnasta on maksettava arvonlisävero. Poikkeuksen tähän saavat lähinnä elintarvikkeet. Niitä saa viimeisen käyttöpäivän läheisyydessä lahjoittaa verotta.
Toisin sanoen, jos verovelvollinen yritys lahjoittaisi vaikkapa tuhannen euron taulutelevision vanhainkotiin, pitää yrityksen maksaa television laskennallisesta jäännösarvosta arvonlisävero.
Jos taas tavaran arvo on nolla eli tavara on jätettä, ei siitä mene veroakaan. Ja yritys saa tehdä omistamilleen tuotteille mitä haluaa. Suomi ei voi esimerkiksi velvoittaa Amazonia luovuttamaan ylijäävät tavaransa, vaikka yritys joskus Suomeen tulisikin.
Juttua varten on pyydetty tietoja verohallinnosta, ympäristöministeriöstä sekä Kaupan liitosta. Toimittaja tapasi jutussa mainitun Amazonin johtajan Helsingissä viime kesänä, mutta mahdollisuutta haastatteluun ei järjestynyt.
26.6 klo 14:57 lisätty Zalandon kommentit, jonka mukaan se tuhoaa kaikista myymistään tuotteista vain 0,05 prosenttia.
Lue myös: