Maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai?
Se on ihan ok. Työn ei tarvitse olla intohimo, sanovat tähän juttuun haastatellut asiantuntijat.
Mediassa pyörii tasaisesti tarinoita siitä, kuinka joku on löytänyt unelmatyönsä tai jaksaa painaa pitkää päivää, koska työ on intohimo.
Hieno juttu. Varsinkin, jos työn perusasiat kuten toimeentulon turvaava palkka on kunnossa, on voimia miettiä muilta kanteilta omaa suhdetta työhön.
Monista duuni on ihan kivaa, mutta ei sen kummempaa.
Työ hoidetaan hyvin ja sitä myös kehitetään, mutta se ei ole koko elämä.
Antti Suvanto, konsultti
Konsultti Antti Suvanto kertoo sosiologien tehneen vuosikymmeniä sitten havainnon, että ylioppilasarvosanoista tuttu, tasaista kumpua muistuttava normaalijakauma pätisi myös siinä, miten ihmiset asennoituvat työhön.
Psykologi ja psykoterapeutti Suvannon mukaan vain hyvin harvat ovat todella intohimoisia työnsä suhteen. Hieman enemmän on ihmisiä, jotka suhtautuvat työhönsä ammattilaisen asenteella, Suvanto konsulttitoimisto Practiasta sanoo.
– Työ hoidetaan hyvin ja sitä myös kehitetään, mutta se ei ole koko elämä.
Isoimman massan eli normaalijakauman korkeimman keskikohdan muodostavat Suvannon mukaan moitteetta työnsä tekevät ihmiset, joille työ on "sitä tavallista". Vuokra, mätkyt, netti ja velat on maksettava. Työ ehkä välillä vetää suupielet ylöspäin.
Toisen ääripään vähemmistönä ovat Suvannon mukaan he, jotka kokevat työn olevan häiriö muulle elämälle. Suvanto kuvaa ryhmää keskeyttäjiksi. Työ siis keskeyttää hyvät harrastukset, joilla ei elä.
– Pakko käydä leipätyössä, koska se tekee harrastamisen mahdolliseksi, Suvanto sanoo.
Jos on valinnut tehdä töitä vain rahan takia, on Suvannon mukaan erityisen tärkeää pitää huolta työn ulkopuolisen elämän mielekkyydestä.
– Pitää olla harrastuneisuutta ja virikkeisyyttä, joihin kiinnittää erityisesti huomiota.
Intohimo on bonus
Harva pääsee tekemään elämässään töitä kuumalla intohimon liekillä.
– Ajattelen, että intohimo on bonus työssä, työnohjaaja Peter Peitsalo valmennusyritys BoMentiksestä sanoo.
On monen eri muuttujan summa, kuinka palavasti työhönsä suhtautuu. Usein toistettu sutkautus työelämässä on, että asuntolaina motivoi. Epäilemättä!
Esimerkiksi Studentworkin tekemän Nuoret osaajat työelämässä -tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset haluavat työltä kuitenkin paljon asioita, joita ei mitata rahalla. Vastaajista esimerkiksi 87 prosentille työn merkityksellisyys oli korkeaa palkkaa tärkeämpää.
Rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyrityksen tutkimukseen vastasi alkuvuodesta noin 2 500 suomalaista ja ruotsalaista, joiden keski-ikä oli 26 vuotta. Suurimmalla osalla vastaajista oli koulutustaustaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta.
Kysytään työelämän valmentajilta, millaiset asiat työnteossa innostavat ihmisiä?
Ei niiden tarvitse olla intohimoja vaan esimerkiksi se, että sai kokouksen järjestettyä.
Minna Kurttila, johdon valmentaja
Joskus intoa puhaltaa se, että asian saa tehdyksi. Valmennusyritys Pomon Enkeleiden johdon valmentaja Minna Kurttila on nähnyt, kuinka aikaansaamisesta syntyy onnen ja tyytyväisyyden hetkiä.
– Ei niiden tarvitse olla intohimoja vaan esimerkiksi se, että sai kokouksen järjestettyä.
Tässä siis terveiset tehtävälistojen ystäville: Jos tehtyjen töiden yliviivaus ruutupaperilta saa aikaan ilon väristyksiä, kannattaa työtapaa jatkaa.
Peitsalon havainto puolestaan on, että ihmiset saavat kiksejä onnistuessaan porukalla haastavassa tehtävässä tai tehdessään itseään kiinnostavaa asiaa.
Välillä se hiipii keskelle työpäivää. Fiilis, että homma sujuu. Kauppa käy kuin siima tai palaveriesityksen valmistelussa sujahtaa huomaamatta tunti. Työ tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä.
Tutkijat puhuvat työn imusta. Aihetta tutkinut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kuvailee työn imun tuntuvan hyvältä tekemisen meiningiltä.
– Työn imu voi tulla sellaisista asioista, että tekee työtä, jota pitää tärkeänä, on hyvä työporukka, on hyvää johtamista, saa palautetta ja saa onnistumisia.
Myönteisessä tilassa yhdistyvät tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Työn imu ennustaa työntekijän aloitteellisuutta, ja tutkijat ovat huomanneet sen lisäävän myös nautintoa muusta elämästä.
Jos työn imua kokee muutamia kertoja viikossa, se on korkealla tasolla.
Jari Hakanen, tutkimusprofessori
Työn mielekkyys johtaa parempaan lopputulokseen kuin pakkopulla. Draivi on hyödyksi sekä työnantajalle että työntekijälle.
Hakanen kertoo, että yli puolet suomalaisista kokee työn imua useita kertoja viikossa tai päivittäin.
– Jos työn imua kokee muutamia kertoja viikossa, se on korkealla tasolla. Silloin työ kannattelee, tuntuu hyvältä, ja ihmisellä on energiaa kohdata myös työn vastoinkäymisiä, Hakanen sanoo.
Eri kyselyihin vastanneista 70 000 suomalaisesta 41 prosenttia kertoo kokevansa työn imua korkeintaan kerran viikossa. Reilu kolmannes eli 37 prosenttia on imussa useita kertoja viikossa ja 22 prosenttia kokee työdraivia päivittäin.
Työterveyslaitoksen testillä voit tarkastella, kuinka vahvassa työn imussa olet tai kuinka voisit parantaa oman työsi imua.
Innostusta on varjeltava ankeuttajilta
Numerot tai mutterit eivät aisti työstäjänsä olotiloja. Molempien vääntäminen on kuitenkin kevyempää, jos se ei ota pannuun ainakaan joka hetki.
– Jos karrikoidaan, niin teknisten asioiden kanssa yksin työskentelevänä on oma asia, kuinka tärkeäksi työnsä kokee tai kuinka intohimoisesti siihen suhtautuu, Peitsalo sanoo.
Tilanne on toinen, jos töitä tekee yhdessä muiden kanssa. Yksi ideoiden alasampuja voi dropata kaikkien tunnelmaa.
– Et voi tulla pilaamaan muiden työilmapiiriä ja muiden energiaa, Minna Kurttila sanoo.
Johdon valmentaja ja psykoterapeutti Kurttila kuvailee innostumisenergiaa niin hienosyiseksi, että sitä täytyy varjella. Työpaikoissa on paljon eroja, mutta hänen huomionsa mukaan innostuksesta puhutaan työpaikoilla yleensä vähän.
Hän kertoo antavansa uusille esimiehille usein ohjeeksi, että työporukan on sovittava yhdessä keskustelemalla siitä, miten ja miksi työiloa ja hyvää henkeä vaalitaan.
– Tuotko työyhteisöön innostuksen energiaa vai ankeuttajan energiaa? Se vaatii itsensä johtamista.
Kun reunaehdot kuten palkka ja hyvä johtaminen ovat kunnossa, alkaa Kurttilan mukaan ihmisen oma vastuu motivaatiosta.
– Peilin kanssa täytyy käydä kehityskeskustelu, Kurttila sanoo.
Ura voi edetä erikoistumalla
Hyvä työmotivaatio voi johtaa nousuun työpaikan hierarkiassa. Studentworkin tekemän tutkimuksen vastaajista neljä viidestä kokee, että jatkuva eteneminen on heille työuralla tärkeää.
Aina esimiehen titteli ei tuo onnea, vaan työnkuva osoittautuukin puisevaksi. Täytyy ehkä palata tekemään sitä työtä, mikä antaa itselle pomohommia enemmän.
Kyttäävässä ja kontrolloivassa ympäristössä ei ole mahdollisuuksia eikä usein motivaatiotakaan työn tuunaamiselle.
Jari Hakanen, tutkimusprofessori
Muun muassa työnohjauksia tekevä Suvanto on huomannut, että siirtyminen esimiestehtävistä takaisin alaiseksi voidaan nähdä epäonnistumisena erityisesti yksityisellä sektorilla.
– Se on tarpeetonta, täysin tarpeetonta!
Hänen mukaansa on vanhanaikaista ajatella, että kaikkien ura etenisi ylöspäin. Etenemistä voi olla myös erikoistuminen ja syventyminen, joka ruokkii tekijän omaa uteliaisuutta.
Aina työinnon etsintä ei vaadi tehtävien tai työpaikan vaihtamista. Työn tuunaaminen on työn kehittämistä itselle mielekkäämmäksi. Tuunata voi sekä työn sisältöä, siihen liittyvää vuorovaikutusta että omaa näkökulmaa työhön.
Työn tuunaamista tutkinut Jari Hakanen ajattelee, että kaikkia töitä on mahdollista tuunata ainakin joidenkin tehtävien ja työtapojen osalta. Työtapojen muutokset vaativat työntekijältä omaa aloitteellisuutta ja esimiehiltä myönteistä suhtautumista kokeilevaa ja uusiutuvaa työtapaa kohtaan.
– Kyttäävässä ja kontrolloivassa ympäristössä ei ole mahdollisuuksia eikä usein motivaatiotakaan työn tuunaamiselle, Hakanen sanoo.
Osa Työterveyslaitoksen tuunausvinkeistä on hyvin yksinkertaisia: aloita työpäivä hankalimmasta hommasta tai riko rutiinit tekemällä työt eri järjestyksessä. Mentoroimalla uutta työntekijää tai osallistumalla työpaikan projektiin saattaa saada työpäiviin hyvää vääntöä.
Rutiinia ja arkea
– En ole lähiaikoina tavannut ihmisiä, jotka sanoisivat työn olevan koko ajan sairaan siistiä, Peter Peitsalo sanoo.
Hän toteaa, että jatkuva flow ei ole realismia. Into työtä kohtaan on aaltoliikettä, jossa tietyt asiat ja työtehtävät sytyttävät. Toiset päivät ovat parempia kuin toiset.
– On normaalia, että työ tuntuu välillä rutiinilta ja arjelta.
Peitsalo katsoisi omaa työtä kuukauden taaksepäin. Jos kokonaiskuva on positiivisen puolella, asiat ovat hyvin.
Jossakin tilanteessa työ on keino selvitä veloista, mutta myöhemmin se voi olla iloa tuottava osa elämää. Välillä muu elämä on työtä tärkeämpää. Joihinkin elämänvaiheisiin ei kuulu lainkaan työtä.
Kaikki haastatellut työnohjaajat kehottavat kysymään itseltä kysymyksiä. Tähän tyyliin: Miksi teen työtäni? Mitä saan työstäni? Saanko työstäni sitä, mitä haluan? Jos omiin vastauksiin on tyytyväinen, asiat ovat hyvin.
Antti Suvanto kehottaa olemaan itselleen rehellinen. Hän tiivistää koko monimutkaisen yhtälön työmotivaatiosta ajatukseen, jota voi maanantaiaamuisin maistella.
– On okei, että kaikista maailman ihmisistä juuri minä teen juuri tätä työtä.
Lue myös:
Hyvään elämään kuuluu työ – mutta työ on kohta koko elämä
Eikö työnteko maistu? Tylsästäkin työstä voi oppia tykkäämään
Eivätkö työt nappaa? Se on ok – asiantuntijoiden mielestä töissä voi käydä joskus vain palkan takia
Tuija Siltamäen kolumni: “Mä en jotenkin oo löytänyt mun omaa juttua” – Ja entäs sitten?
Muita artikkeleita työelämän murroksesta: