1
Terve meri
Tältä pinnan alla voisi monin paikoin näyttää, jos meri voisi hyvin. Syksyllä rihmalevät ovat kuolleet, joten muut vesikasvit saavat kukoistaa rauhassa. Vihreä meriajokas ja rusehtava rakkolevä, nykyiseltä nimeltään rakkohauru, kuuluvat niihin kasveihin, jotka kukoistavat terveessä meressä. Rakkoleväesiintymät muodostavat kaloille tärkeitä elinympäristöjä, sillä niiden katveesta löytyy niin ruokaa kuin paikkoja lymyillä.
2
Värikäs meri
Pinnan alla Itämeri voi olla myös värikäs paikka. Erilaiset leväkasvustot loistavat väreissään. Vihreä suolilevä kertoo kuitenkin meren ongelmista. Suolilevä menestyy ainoastaan rehevöityneessä ympäristössä.
3
Rasvakala
Itämeren värikkäimpiin asukkeihin lukeutuva rasvakala viihtyy ulkosaariston kalliopohjilla. Koiras huolehtii mätimunista muun muassa puhaltelemalla niiden päälle vettä. Näin se pyrkii turvaamaan munien hapensaannin. Rasvakalan mäti homehtuu helposti. Rasvakalalla on vatsassaan imukuppi, jolla se pystyy tarttumaan pohjaan.
4
Kampela
Kampela tarvitsee suolaa lisääntyäkseen. Tämän maukkaan ruokakalan kanta on romahtanut Suomessa. Yksi syy siihen on meren suolapitoisuuden lasku. Suomessa tavataan kahden eri lajin kampelaa. Toinen niistä lisääntyy ainoastaan eteläisellä Itämerellä. Tutkijat arvelevat, että pohjan hapettomien alueiden vuoksi etelässä lisääntyvä kampela ei enää pääse Suomeen saakka lainkaan.
5
Sinisimpukka
Kampelan lempiruoka sinisimpukka maistuu myös haahkalle. Sinisimpukalle veden suolapitoisuuden pitää olla vähintään 0,6 prosenttia, jotta laji voi kukoistaa. Ruotsalaiset tutkijat ovat laskeneet, että koko Itämeren vesimassa kulkee teoriassa simpukoiden läpi kerran vuodessa. Yksi simpukka suodattaa 2 litraa vettä tunnissa. Rehevöityminen uhkaa sinisimpukkaa, sillä se ei pysty kiinnittymään liettyneisiin pohjiin. Kalliopohjien eläinbiomassasta sinisimpukka muodostaa 80-90 prosenttia. Yhden neliömetrin alueelta voi löytyä jopa 100 000 sinisimpukkaa. Suomessa simpukoita elääkin kaikkiaan miljardeja.
6
Korvameduusa
Korvameduusoita esiintyy toisinaan suurina parvina myös Suomen vesillä. Meduusojen massaesiintymät ajoittuvat loppusyksyyn. Meduusat pitävät rehevästä vedestä, jossa niille on tarjolla runsaasti planktonia syötäväksi. Meduusa on ikiaikainen eliö. Varhaisimmat meduusan fossiilit ovat yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja.
7
Mustatokko
Mustatokko viihtyy piilossa kivien alla tai vaikkapa hylyissä. Se lisääntyy kesällä. Lajia uhkaa Kaspianmereltä Itämereen laivojen mukana levittäytynyt mustatäplätokko, jonka erottaa selkäevän täplästä. Mustatäplätokko kasvaa huomattavasti suuremmaksi kuin mustatokko. Mustatäplätokko puolustaa pesäkolojaan agressiivisesti.
8
Rehevöityminen
Tältä näyttää kun rakkolevämetsä peittyy rihmaleviin. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Avainasemassa sen hillitsemisessä on jätevesien puhdistaminen ja maa- ja metsätalouden päästöjen pienentäminen.
9
Hapen puute pohjalla
Itämeren pohja kärsii monin paikoin hapen puutteesta. Hapettomuudesta kertoo pohjaa peittävä valkoinen bakteerimassa. Tällaisia alueita löytyy myös sisäsaaristosta jopa aivan rantojen tuntumasta. Itämeren syvänteiden hapeton alue on suurempi kuin Tanskan pinta-ala.
10
Vaskikala
Vaskikala viihtyy puhtaissa vesissä. Pesänsä se rakentaa rakkolevän sekaan siimoilla kuin hämähäkki konsanaan. Siimalla se kasaa rakkolevän palloa muistuttavaksi muodostelmaksi. Koiras huolehtii jälkikasvusta. Vaskikalan kotialue on ulkosaaristo.
Jutun kuvat on ottanut tutkija Mats Westerbom Tvärminnen eläintieteelliseltä tutkimusasemalta.
Lisää asiaa Itämeren tilasta A-studiossa TV1:llä maanantaina 2.7. kello 21.00.
