Dekkarit ovat Suomessa vuodesta toiseen maan luetuimpia kirjoja. Dekkariseura perustettiin aikoinaan nostamaan genren arvostusta, joka vielä 80-luvulla oli Suomessa heikko. Nykyään tarjonnan perässä on mahdotonta pysyä.
–Yksittäisen ihmisen on oltava aika päätoiminen lukija pysyäkseen kaikkien julkaistavien rikos- ja jännityskirjojen perässä, Korsumäki sanoo.
Dekkareiden suosiolle Korsumäki ei näe mitään yksittäistä tekijää, vaan uskoo ihmisten yksinkertaisesti pitävän hyvistä tarinoista, joita juonivetoiset jännityskirjat tyypillisesti lukijalleen tarjoavat. Jännityksessä vain on sitä jotakin.
– Kukapa meistä ei olisi kertonut kummitustarinoita, Korsumäki toteaa.
Pohjoismaisen rikoskirjallisuuden suosio ei näytä laantumisen merkkejä
Nordic Noir -käsite on muodostunut kuvaamaan pohjoismaista, tyypillisesti kovaa ja poliisien näkökulmasta kuvattua, rikosfiktiota. Sen suosio on vakiintunut maailmalla ja kirjojen käännösoikeuksista käydään kovaa kilpailua.
Leena Korsumäki näkee myös suomalaiset rikoskirjailijat osana Nordic Noir -menestystarinaa, vaikka kääntäjäpula hidastaakin vetoa maailmalle.
–Suomesta ei ole vielä tullut Stig Larssonin kaltaista jymymenestystä, mutta hyvin mekin maailmalla pärjäämme, Korsumäki sanoo.
Seuraava trendi: kotioloissa tapahtuva psykologinen trilleri
Leena Korsumäki uskoo pohjoismaisen kirjallisuuden suosion jatkuvan vahvana. Hän toivoo kuitenkin dekkaririntamalle monipuolisuutta.
Yhdysvalloissa on jo pinnalla kotioloissa tapahtuva psykologinen trilleri. Korsumäki uskoo sen nousevan trendiksi Suomessakin. Esimerkkejä genrestä ovat A. J. Finnin menestysromaani "Nainen ikkunassa" ja Gillian Flynnin jymymenestys "Kiltti tyttö".