Suomessa valmistaudutaan Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamiseen. Suomi on isännöinyt USA:n ja itänaapurimme presidenttien kahdenkeskisiä huipputapaamisia ennenkin, ja taustalla on joka kerta kuohunut.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin kohtasivat kahden Helsingissä maaliskuussa 1997. Aiheena oli Baltian maiden mahdollinen Nato-jäsenyys.
Aikalaisvideoissa Clintonia työnnetään pyörätuolissa lentokoneesta autoon ja autosta presidentinlinnaan: Yhdysvaltalaismedian mukaan Clinton oli vastikään kaatunut hämärästi valaistussa portaikossa.
Ulkoministeriön lehdistöneuvoksena toimi Christer Haglund, jonka mukaan Clintonin mediatiimillä oli kaksi toivetta liittyen tapaamiseen. Ensinnäkin lehdistötilaisuudessa taustalla oli oltava havupuita. Tällaiset siis järjestettiin.
Toiseksi presidenttien oli näytettävä yhtä pitkiltä, vaikka toinen oli pyörätuolissa. Yhdysvaltain leirissä yritettiin välttää vaikkapa kuvat, jossa Jeltsin katsoo ylhäältä alas Clintonia.
Asiakysymysten lisäksi presidenttien tapaamisissa on kyse mediapelistä, jossa pyritään esiintymään vahvoina johtajina. Clintonin kunto olikin huomattavasti esillä yhdysvaltalaismediassa.
– Se oli suurimpia pähkäilyn aiheita ja logistisia huolia amerikkalaisten keskuudessa, jotta Clinton ei näyttäisi kuvissa Jeltsiniä lyhyemmältä, sanoo Yhdysvaltain delegaatiossa yhteyshenkilönä ollut Yrjö Länsipuro. Hän oli tuolloin Suomen Washingtonin suurlähetystön lehdistöneuvos.
Siksi Haglundin mukaan yhdysvaltalaiset eivät antaneet suomalaisten valita lehdistötilaisuuden pöytää, eivätkä tuolia, jolla Jeltsin istui.
– Amerikkalaiset hoitivat pöydän ja tuolin sinne Jeltsinille. Mutta siinä taisivat amerikkalaisilta mennä tuumat ja sentit vähän ristiin, koska kuten uutiskuvissa näkyy, Jeltsin oli viisitoista senttimetriä korkeammalla kuin Clinton, Haglund sanoo.
Tosiaankin, lehdistötilaisuudesta otettujen kuvien perusteella pituusero on huomattava.
Huippukokouksessa kännyköitä luultiin radiopuhelimiksi
Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton presidentit tapasivat Helsingissä 1990. George Bushin ja Mihail Gorbatshovin keskustelun aiheena oli Kuwait.
Ulkoministeriön entisen protokollapäällikön Eva-Christina Mäkeläisen mukaan tieto kokouksesta tuli ulkoministeriöön vain viikko ennen kokousta. Haglund kutsuu aikataulua "jonkinasteiseksi ennätykseksi" huippukokousten historiassa.
– Öitähän ei nukuttu tietenkään, vaan aika oli erinomaisen lyhyt, Mäkeläinen sanoo.
Mäkeläinen vastasi vuosia Suomen huippujohtajavierailuiden kulusta. Hän on esimerkiksi vienyt Englannin kuningattaren Toivakan metsään valtiovierailun yhteydessä 1976 ja Boris Jeltsinin pelaamaan tennistä 1992.
– Kuningatar halusi nähdä Suomessa kehitetyn metsäteollisuuden monitoimikoneen. Suomi isäntämaana aina kunnioittaa vierailijan toivomuksia, olivat ne käytännössä katsoen mitä tahansa.
Vuoden 1990 kokouksesta Mäkeläisen mieleen on jäänyt lyhyt ajomatka Helsingissä. Mäkeläisen mukaan hätäännystä taustajoukoissa aiheutti 1990 se, että Gorbatshovin auto pysähtyi Kauppatorin kulmilla lähdettyään presidentinlinnasta.
– Auton pysähtyessä myös oma sydämeni pysähtyi.
Kyseessä oli nopea vilkutus, ja saattue jatkoi normaalisti matkaa.
Tietoyhteydet eivät tahtoneet riittää kokoukseen. Mannerheimintien alle kaivettiin Haglundin mukaan yhdessä yössä oja, jonne asennettiin kuitukaapelia lehdistötilaisuuden tarpeisiin. Se pidetiin viereisessä Finlandiatalossa.
Aivan uutena asiana matkapuhelimien käyttö aiheutti myös lehdistön parissa hämmennystä. Osalle toimittajista matkapuhelimet olivat aivan uusi asia.
– Kun toin amerikkalaisille toimittajille kännykät, niin he olivat että 'Ei, ei radiopuhelimia!', sanoo Haglund.
Lue lisää: