Yhdysvaltain ja Venäjän väliset tunnelmat eivät ole hyvät, kuvailee Venäjän tuntija, Suomen entinen pääministeri ja East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho.
– Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat monella tapaa jännitteiset ja tietysti Yhdysvaltain sisäpoliittinen tilanne [kongressin välivaalit] kärjistää vielä osaltaan asetelmaa, niin että ei tämä mikään helppo tapaaminen ole, Aho sanoo.
Sen vuoksi hän ei usko, että odotukset maanantain huippukokouksesta ovat kovin korkealla kummallakaan puolella. Aho pitää huippukokousta enemmän askeleena kohti jotain uutta, joka voisi olla jotain parempaa.
East Office edesauttaa suomalaisten suurten teollisuusyritysten Venäjä-suhteita.
"Pakotteissa ei ole odotettavissa mitään erityistä"
Tärkeimmät asiat kahden suurvallan kauppasuhteissa ovat pakotteet ja vastapakotteet.
– Suoranaiset vaikutukset ovat kohtuullisen rajalliset, mutta välilliset vaikutukset ovat isommat ja siinä mielessä uskoisin, että pääkeskusteluteema taloudessa on se, mitä näille pakotteille voidaan tehdä. En usko, että lyhyellä aikavälillä voidaan tehdä juuri mitään, en usko että mitään erityistä on odotettavissa tältäkään alueelta, sanoo Aho.
Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan takia asetettujen pakotteiden kanssa toimiminen on ollut Ahon mukaan suhteellisen helppoa, koska on tiedetty tarkasti, mikä on pakotteiden alaista ja mikä ei.
Eurooppalaisetkin yritykset voivat joutua välillisesti pakotteiden piiriin, jos ne käyvät kauppaa niiden kanssa, jotka ovat amerikkalaisten pakotelistalla. Erityisesti tämä koskee Venäjää ja Irania.
– Paljonko voidaan puhua Ukrainasta ja Ukrainan kriisistä? Todennäköisesti ei ole kauhean paljon mahdollista tehdä mitään. Mutta voi olla että Syyriasta ja kenties Pohjois-Koreasta voidaan puhua, Aho arvelee.
Hän toivoo myös aseidenriisunnan tulevaisuuden nousevan esiin keskusteluissa, koska maiden välinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. On olemassa riski että ajaudutaan uuteen varustelukierteeseen, jollei olemassa olevien sopimusten jatkoja saada varmistetuksi.
Aho arvostelee Trumpin diilipolitiikkaa
Esko Aho nostaa erityisesti esiin pohdintaa siitä, miksi presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump ylipäätään tapaavat.
– Eletään aivan uudenlaista maailmanaikaa. Aiemmin oli niin, että oli olemassa selviä sääntöjä ja niiden pohjalta koitettiin ratkoa asioita. Lähtökohtana oli se, että säännöt olivat kaikille samat.
Ahon mukaan maailmassa on nyt vallalla ajatus, että sääntöjen maailmasta siirrytään diilien maailmaan.
– Vähän näyttää siltä, että presidentti Trumpin toimintatapana on se, että ensin täytyy saada aikaan kaaosta, jotta voi pysytä tekemään näitä diilejä. Täytyy rikkoa sääntöjä, jotta voi tehdä uusia sopimuksia. Tämä on huono trendi erityisesti pienten Suomen kaltaisten maiden kannalta, Aho painottaa.
Aho sanoo olevansa kriittinen sen suhteen, mitä on tapahtumassa. Hän kehottaa myös mediaa seuraamaan asioita kriittisellä otteella.
– Medialle tämä aiheuttaa haasteita seurata tapahtumia kriittisesti, koska sääntöjen rikkomisesta saadaan meheviä uutisia, mutta usein jää kertomatta riskit ja vaarat, joita sääntöjen rikkomiseen liittyy.
– Kun tehdään diilejä, saadaan positiivisen näköisiä uutisia, mutta usein ne diilit ovat sellaisia jotka eivät kohtelekaan kaikkia tasapuolisesti, Aho arvostelee.
Erityisesti Suomessa on Ahon mukaan syytä seurata tätä tarkkaan ja katsoa kriittisesti sitä, mitä maailmalla tapahtuu. Vaikka presidenttien tapaaminen on myönteinen asia, sillä on varjopuolensa.
– Tämä johtaa siihen, että yhä enemmän maailman asioita alkaa mennä kammareihin, joissa pienillä mailla ei ole mitään sananvaltaa.
Ahon mukaan Trump on vienyt kehityksen pisimmällle, mutta maailmalla on ollut pitkään vallalla suuntaus, joka suosii vahvaa ja yksilökeskeistä johtajuutta. Tätä taipumusta esiintyy eri puolilla maailmaa: Venällä presidentti Vladimir Putin, Kiinassa presidentti Xi Jinping ja Japanissa pääministeri Shinzo Aben hallintoon liittyy samanlaisia piirteitä. Lisäksi Aho mainitsee Turkin presidentin Recep Tayip Erdoganin. Trumpin tekemisillä on eniten vaikutusvaltaa, koska Yhdysvallat on niin suuri toimija maailmassa.
Tullit ja tuontirajoitukset ovat Ahon mukaan sääntöjen rikkomista ja samalla uusien diilien tekemistä, mistä seuraa myös "paljon negatiivisia seurauksia" Yhdysvalloille itselleen. Myös Kiina toimii tavoin, joka ei ole maailmankaupan eri sopimusten hengen mukaista, mutta tilanne pahenee siitä, että Yhdysvallat vastaa siihen omalla tavallaan.
Venäjän talouskasvu elpyy, tosin hitaasti
Talouspakotteiden vaikutuksista Venäjän talouteen liikkuu erilaisia arvoita. Aho arvioi niiden olevan puolten prosentin luokkaa maan bruttokansantuotteesta (BKT). Erityisen tärkeää on pakotteiden vaikutukset investointeihin.
– Kun on epävarmuus siitä, miten rahoitusjärjestelmä toimii ja kuinka isoja hankkeita voitaisiin rahoittaa, kyllä se karsii sekä venäläisten omia että ulkomaisia investointeja Venäjällä, arvioi Aho.
Suomen Pankin mukaan Venäjän talous elpyy, mutta suhteellisen hitaasti. Muun maailman talouskasvu on nopeampaa. Maataloudessa on saatu parannuksia aikaan, kun Venäjä on suojannut omaa tuotantoaan kieltämällä elintarvikkeiden tuontia EU:n alueelta, myös Suomesta. Tämä on osunut erityisesti Valioon. Venäjä on päättänyt jatkaa länsimaista tulevien elintarvikkeiden tuontirajoituksia ensi vuoden loppuun.
Vaikka öljyn hinta on noussut tänä vuonna, talouden näkymät ovat aiempaa vaisummat. Venäjän keskuspankki ennustaa tälle ja ensi vuodelle 1,5–2 prosentin kasvua. Hitaan kasvun lisäksi ongelmaksi on muodostunut pääomapako ulkomaille, mikä jatkuu edelleen kuukausi kuukaudelta.
Yhdysvaltain oligarkkilista osui Putinin lähipiiriin
Yhdysvaltojen pakotepolitiikka on osunut lujaa mm. venäläisiin oligarkkeihin, jotka pelkäävät joutumista pakotteiden piiriin.
Varoittava esimerkki on alumiinikeisari Oleg Deripaska, jonka omaisuudesta suli yli miljardi euroa, kun Yhdysvallat huhtikuussa asetti pakotelistoilleen yhteensä 24 venäläistä suuryritystä ja yritysjohtajaa. Tuolloin myös rupla heikentyi eniten kahteen vuoteen suhteessa euroon.
Yhdysvalloilla ja EU:lla on omat pakotelistansa, jotka eivät välttämättä ole yhteneväiset. Länsimaiden pakotteet muun muassa rajoittavat valtio-omisteisten rahalaitosten pääsyn Euroopan rahoitusmarkkinoille. Ne rajoittavat myös asekauppaa ja Venäjän öljyteollisuuden tarvitsemien investointihyödykkeiden saamista.
Paitsi Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys, myös Syyrian sota on syynä osaan pakotteista, samoin Venäjän epäilty sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Syyrian sota taas liittyy koko Lähi-idän vakauteen, joissa molemmilla mailla on omat intressinsä. Syyria ja Lähi-itä saattavat nousta jopa keskiöön Helsingissä.
EU puolestaan on vahvistanut jatkavansa Minsk ll -sopimukseen kytkettyjä talouspakotteita ensi vuoden tammikuun loppuun asti. Syynä on se, että Venäjä ei ole kyennyt täyttämään Minskin sopimuksen vaatimuksia. Minskin sopimus edellyttää osapuolten vetävän aseelliset joukot, sotakaluston, taistelijat ja palkkasoturit pois Ukrainasta.
Venäjällä duuma on puolestaan hyväksynyt lakiesityksen, jota presidentti Vladimir Putin ei tosin ole vielä allekirjoittanut. Esitys kriminalisoisi Yhdysvaltojen pakotteiden noudattamisen.
– Tämä on tietysti taloussuhteiden kannalta myrkkyä. Jos päästäisiin sen verran eteenpäin, että tiedettäisiin miten näitä pakotteita ja mahdollisia vastapakotteita ja mahdollisia uusia pakotteita tultaisiin soveltamaan, se olisi tietysti aika paljon, Aho sanoo.
Presidentti Donald Trump ei kuitenkaan enää voi lentokoneessa kotimatkalla päättää pakotepolitiikan muuttamisesta, sillä Yhdysvaltain kongressi poisti viime kesänä Trumpilta itsenäiset oikeudet kumota monia talouspakotteita ja kongressin linja pakotteisiin on tiukempi kuin Trumpin.
Yhdysvaltain ja EU:n pakotteita on pitkään soviteltu keskenään, mutta nyt niissä on tapahtunut eriytymistä, koska Yhdysvaltain pakotteisiin on tullut mukaan Venäjän epäilty vaikuttaminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Lisäksi EU:n yhtenäisyys on koetuksella pakotepolitiikassa, koska Itä-Euroopassa, Italiassa ja Itävallassa on ollut vahvaa epäluuloa pakotteita kohtaan. EU:n riveistä poistuu lisäksi vahvoja pakotteita kannattava Britannia.
Nokittelukierrettä ja WTO-riitoja
Suurvaltasuhteet ovat jännitteiset kuvailee myös Venäjä-johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK).
Venäjän osuus Yhdysvaltain ulkomaankaupasta on noin puoli prosenttia, ja Yhdysvaltain osuus Venäjän ulkomaankaupasta noin viisi prosenttia.
– Mittakaavaan nähden on verrattain paljon jännitteitä. Päällimmäisenä luonnollisesti Yhdysvaltain Venäjä-pakotteet, jotka ovat iskeneet erityisesti venäläisiin suurliikemiehiin sekä tuoneet epävarmuutta ja vähentäneet investointeja, Vuorio sanoo.
Yhdysvallat on asettanut tulleja teräkselle ja alumiinille, joiden merkittävä viejä Yhdysvaltoihin Venäjä on. Myös Kiina ja EU ovat teräs- ja tuontitullien kohteita. Venäjä vastasi lätkäisemällä tulleja (25–40 prosenttia) tienrakennus-, kaivos- ja muihin laitteisiin. Venäjä on lisäksi käynnistänyt omat vastatoimensa ja harkitsee näiden riitojen viemistä Maailman kauppajärjestön WTO:n ratkaistavaksi.
Suomalaisyritykset kärsijöinä, jos Iranin pakotteet palaavat
Eurooppalaisia ja suomalaisia yrityksiä koskee pakotteiden kautta myös Iranin ydinsopimus. Trump on ilmoittanut Yhdysvaltain vetäytyvän ydinsopimuksesta ja palauttavan pakotteet elokuussa ja marraskuussa.
Venäjä on ydinsopimuksen osapuoli, mutta se ei aio noudattaa amerikkalaisten asettamia pakotteita.
Jos pakotteet palautuvat ydinsopimusta edeltävälle tasolle, suomalaisyrityksetkin voivat olla sen edessä, että pankkiyhteydet Iranissa vaikeutuvat. Lisäksi Yhdysvaltain markkinoilla toimivat yritykset joutuvat valitsemaan, toimiako Yhdysvaltain vai Iranin markkinoilla, jos pelkona ovat Yhdysvaltain sanktiot Iranin-kaupan takia.
Suomelle toimintaympäristöllä iso merkitys
Suomen ja EU:n kannalta katsottuna Putinin ja Trumpin tapaamisessa olennaisinta on Vuorion mukaan ylipäätään se, mihin suuntaan geo- ja kauppapoliittinen toimintaympäristö etenee.
– Epävarmuuden väheneminen ja investointiympäristön paraneminen on aina hyväksi Suomelle investointihyödykkeiden viejänä, Vuorio kiteyttää.
Nyt kun Suomen vienti vetää, se voi joutua kärsijän asemaan, jos suurvaltasuhteiden ilmapiiri kauppasuhteissa kylmenee entisestään.
Helsingissä saattaa löytyä poliittisella tasolla sopimuksia, jotka voivat viedä taloutta eri suuntiin. Vuorio huomauttaa, että rauha heijastuu yleensä talouteen positiivisella etumerkillä.
”Näyttävä ulostulo usein toimeenpanoa tärkeämpi erilaisissa diileissä”
Suurvaltajohtajille on tärkeätä näyttää huipputapaamisten jälkeen, että jotain on saatu aikaan, on konkreettisia tuloksia saatu tai ei. Molemmat presidentit saattavat tarvita jotain, joka ainakin näyttää merkittävältä sopimukselta.
Putinin kannatus on kärsinyt pahan kolauksen eläkeuudistuksen julkaisemisen jälkeen. Venäjän talous tarvitsee uudistusta, mutta se nakertaa Putinin suosiota. VTSIOM-tutkimuslaitoksen mukaan lähes 90 prosenttia vastustaa uudistusta, joka nostaisi naisten eläkeiän 60:een ja miesten 65:een.
Trumpilla puolestaan on edessä kongressin välivaalit marraskuussa.
– Varmasti tähän ajankuvaan kuuluu se, että näyttävä ulostulo on usein toimeenpanoa tärkeämpi erilaisissa diileissä, EK:n Vuorio sanoo.
Suomen isännyyteen luotetaan
Esko Aho ei usko, että kokous auttaa Suomea omissa sisäisissä asioissa kovinkaan paljoa, mutta se tuo "suunnattomasti näkyvyyttä". Suomelle tarve näkyä on ehkä suurempi kuin Singaporelle, missä Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin.
– Usein kuvittelemme, että kyllähän Suomi tunnetaan ja tiedetään, mutta tosiasiassa Suomi on pieni tekijä maailmassa. Nyt olemme muutaman päivän maailman huomion keskipisteessä, ja se kannattaa käyttää taitavasti hyväksi.
Aho on täysin eri mieltä niiden kanssa, jotka sanovat että Suomen maine saa jotain vahinkoa kokouksen järjestämisestä täällä. Kokous osoittaa hänen mukaansa, että Suomi hyväksytään paikkana ja Suomen isännyyteen on opittu luottamaan. Suomella on myös hyvä tilaisuus esitellä sekä saavutuksiaan että luontoa muulle maailmalle.
Pankkianalyytikko: Lämpenevät suhteet vähentäisivät lisäpakotteiden riskiä
Venäjän ja Yhdysvaltain kauppakiistat ovat isot, vaikka maiden välinen kauppa on maailmataloudessa aika pientä. Mistä tämä johtuu?
– Osittain varmasti siitä, että Venäjän merkitys kauppakumppanina on melko pieni Yhdysvalloille. On tavallaan varaa vääntää sellaisesta, mistä seuraamukset ovat rajalliset, Nordean seniorianalyytikko Sanna Kurronen sanoo.
Helsingin tapaamisen mahdollisista keskustelunaiheista Kurronen nostaa esille öljyn, joka on merkittävä tulonlähde paitsi Venäjälle myös Yhdysvalloille.
– Öljy voi nousta keskustelun aiheeksi, koska Trump on jo kovistellut Opecia (öljynviejämaiden järjestö), että öljyn hinta on liian korkea, sanoo Kurronen.
Venjän tavoitteena kauppapolitiikassa on Kurrosen mukaan ehdottomasti pakotteiden karsiminen. Jos maiden väliset suhteet lämpenisivät, vähentäisi se riskiä lisäpakotteista.
Kauppapolitiikassa edistyminen ei analyytikon mielestä välttämättä edellytä poliittista sopua Syyriasta tai Iranista, koska Trump korostaa politiikassaan henkilökohtaisia suhteita. Poliittiset sopimukset toisivat kuitenkin uskottavuutta.
– Markkinoiden kannalta olisi uskottavampaa, jos saataisiin konkreettisia poliittisia sopimuksia, jotta ei tarvitsisi tyytyä Trumpin tviitteihin, Kurronen toivoo.
Suomen vientiyrityksille ja matkailulle olisi tärkeää ruplan vahvistuminen. Valuutan vahvistumisesta hyötyisivät paitsi vientiyritykset myös itärajan tuntumassa toimiva vähittäiskauppa.
Yhdysvaltain ja Kiinan orastava kauppasota vahingoittaisi myös Eurooppaa
Maailmankaupan yllä leijuu lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan uhka, joka on kaupassa mitattuna suurempi asia, sillä Yhdysvallat ja Kiina ovat maailman suurimmat taloudet ja vastaavat yli puolesta maailmankaupan kasvussa.
– Häiriöt niiden taloudessa heijastuisivat EU:n ja sitä kautta Suomen talouden näkymiin, EK:n Vuorio arvioi.
Aiempien teräs- ja alumiinitullien lisäksi Trump ilmoitti tällä viikolla noin 200 miljardin dollarin uusista tuontitulleista monille kiinalaistuotteille. EU puolestaan on vastannut teräs- ja alumiinitulleihin vastatulleilla mm. Bourbon-viskille ja Harley-Davidson moottoripyörille.
Trump on uhannut korottavansa eurooppalaisten autojen tuontitullit 20 prosenttiin, jolloin oltaisiin jo kauppasodassa myös EU:n ja Yhdysvaltojen kesken. Eurooppaan kohdistuvista autotulleista kärsisi eniten Saksa, joka vie EU-maista eniten autoja Yhdysvaltoihin.
Suomessa autotulleista saattaisi kärsiä Uudenkaupungin Mercedez-Benzin valmistus, mutta autonosia valmistetaan eri puolilla maailmaa, joten tullien vaikutuksia on vaikea arvioida.
Lue myös:
Lähteinä lisäksi taustakeskustelu Nordean ekonomistin Tuuli Koivun kanssa, Suomen Pankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Maailmanpankki ja Yhdysvaltain kauppaministeriö.