– Todella rakastan maatanne, toteaa BBC:llä työskentelevä Harry Low.
– Tämä on ollut yksi parhaista huippukokouksista [järjestelyjen puolesta], joissa olen ollut. Ehkä jopa paras.
Nyt jos koskaan, oli tilaisuus kiillottaa paljon puhuttua maakuvaa tai -brändiä, jota varten aikoinaan jopa työryhmä asetettiin.
Siispä, miten Suomi, tai ensisijaisesti Helsinki, onnistui maailmalla miljoonia katseita keränneen huippukokouksen isäntänä? Paikalla oli yli 1 400 toimittajaa 61:sta eri maasta – mitä he kertoivat Helsingistä maailmalle?
Kysyimme näitä kahdelta tutkijalta, jotka seurasivat pyynnöstämme kansainvälistä mediaa viikonlopun ja maanantain aikana.
Suomi mainittu!
Suomi on pieni ja tuntematon maa, ja Helsinki sen tuntematon pääkaupunki. Näin toteavat sekä Turun yliopistosta poliittisen historian professori Louis Clerc että viestinnän asiantuntija, maakuvatutkija Elina Melgin heti alkuun.
Molemmat tutkijat kuitenkin näkevät, että Helsingin huippukokous oli omiaan tuomaan pääkaupunkiamme ja Suomea esille. Se on potentiaali, joka pitää käyttää.
Eikä vain sen takia, että matkailumme kassaan kilisisi lisää euroja. Tutkijoiden mukaan Suomesta elää yhä hieman vanhentuneita käsityksiä, jotka olisi syytä oikoa. Nämä ovat syntyneet kylmän sodan aikana.
– Jatkuvasti toistetaan Suomen erikoista asemaa lännen ja idän välissä sekä siihen liittyvää historiaa suomettumiskysymyksineen, viestinnän ammattilaisten järjestön, ProComin toimitusjohtajana työskentelevä Melgin toteaa.
Kansainvälisessa mediassa, etenkin Yhdysvalloissa, on haluttu mainita Suomen puolueettomuus kahden suurvallan välissä.
Puolueettomuus ei kuitenkaan ole enää esimerkiksi EU:hun kuuluvan ja Naton kanssa yhteistyötä tekevän Suomen linja, ja tätä maanantaina korostivat esimerkiksi valtionvarainministeri Petteri Orpo englanninkielisessä twiitissään ja presidentti Sauli Niinistö huipputapaamisen jälkeen.
Clercin mukaan ulkomaalaismedian taustalla on tietämättömyyttä ja toisaalta Suomen neutraaliutta korostamalla on mahdollisesti haluttu selittää sitä, miksi Helsinki valittiin kokouksen isännäksi.
Hän toivoo, että nyt Helsingissä vääriä mielikuvia olisi oiottu.
– Tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä ulkoministeriöille. Toimittajille annetaan Suomi-tietopaketti, jossa on modernimpaa tietoa ja heidän kanssaan solmitaan kontaktit, jotka mahdollisesti pitävät pidemmän aikaa.
Sananvapaus edellä
Turvallisuus ja sananvapaus, kiteyttää Elina Melgin kansainvälisen median päähuomiot Helsingistä huippukokouksen mainingeissa. Melgin seurasi muutaman päivän ajan mediaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta myös esimerkiksi Kiinassa ja Australiassa.
– Helsinki on saanut merkittävästi uskottavuutta turvallisena kaupunkina, hän toteaa.
Pyyntö paljon järjestelyjä vaativalle huippukokouksen isännöinnille tuli nopealla aikataululla, mutta Helsinki hoiti tehtävänsä. Sananvapaudesta ovat kertoneet puolestaan viime päivien mielenosoitukset ja esimerkiksi Helsingin Sanomien näyttävä mainoskampanja, jossa molemmat presidentit toivotetaan omilla kielillään tervetulleiksi maahan, jossa on vapaa lehdistö.
– Esimerkiksi CNN, joka on vaikutusvaltainen kanava, on näyttänyt katukuvaa, jossa on ollut suuria, Helsingin Sanomien ja kansalaisjärjestöjen ripustamia banderolleja, Melgin kuvaa.
Melginin mukaan rauhallisesti sujuneet mielenosoitukset ovat hyvä viesti maailmalle.
– Näinä aikoina, kun populismi ja propaganda ovat kasvaneet ja epävarmuus lisääntynyt maailmassa, suomalaiset ovat omalla käytöksellään näyttäneet, että asioita voi hoitaa rauhanomaisesti ja silti oma mielipide on mahdollista tuoda esille.
Clerc on puolestaan yllättynyt siitä, kuinka monipuolisesti erilaisista kanavista Suomi-kuvaa kokouksen aikana on tuotettu: mielenilmaisujen ja eri tahojen mainoskampanjoiden lisäksi sosiaalinen media on antanut yhden äänen lisää.
– On annettu kuva, ettei suomalainen yhteiskunta ole enää niin monoliittinen kuin ennen. Päinvastoin, se on moniäänisempi ja runsaampi kuin aiemmin, professori sanoo.
Mielenosoituksia korosti etenkin brittilehti The Guardian, joka on Clercin mukaan uutisoinut Suomesta aiemminkin.
Tällä nimittäin oli merkitystä Clercin otannassa: hänen seuraamansa, ranskalaislehdet Le Monde ja Libération eivät Clercin mukaan juurikaan Suomesta tai Helsingistä kirjoita, joten nytkin ne tyytyivät mainitsemaan kaupungin lähinnä kokouksen näyttämönä, ilman sen kummempaa taustoitusta.
Kukin media uutisoi Helsingistä lähinnä omien intressiensä, mutta myös lukijakuntansa perusteella.
– Fox News'tä oli turha etsiä mielenosoituksista mitään tai kritiikkiä Trumpia kohtaan. He korostivat postikorttimaista kuvaa Helsingistä. Heillekin Suomi oli tosin lähinnä näyttämö, jossa tämä suuri tapahtuma tapahtui, Clerc arvioi yhdysvaltalaista, Trumpin suosikkeihin lukeutuvaa kanavaa.
Venäjällä puolestaan Putinin rooli nousi etusijalle esimerkiksi Russian Today -julkaisussa.
– Se on Venäjän hallituksen propagandakanava ja siksi he keskittyivät Putinin tekemisiin, Clerc toteaa.
Fiilistely painottui someen
Ei-poliittisia, Helsingistä kertovia reportaaseja ei ainakaan maanantaihin mennessä eri ulkomaalaismedioissa juurikaan näkynyt. Melginin mukaan voi olla, että sosiaalinen media on vienyt paikan ilmiöjutuilta.
– Ennen tehtiin feature- eli pehmeitä juttuja kovan uutisoinnin rinalla, mutta nyt Twitter on tullut paikkaamaan tämäntyyppistä uutisointia.
Nyt toimittajat tarjoilevat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa, kuten nimenomaan mediaväen suosimassa Twitterissä. Ei siis ole turhaan ollut Finlandia-talon mediakeskuksessa tarjolla saunomista ja suomalaista ruokaa.
–Jos viesti tulee toimittajalta, joka on laajasti seurattu, voidaan olettaa, että tieto leviää ja sillä on jotain vaikutusta. Esimerkiksi se, että Suomi on kova metallimusiikin maa, sai laajaa huomiota yhdysvaltalaistoimittajan kerrottua siitä Twitterissä, Melgin kuvaa.
Näin toimittajat esittelivät Helsinkiä Twitterissä:
Clerc huomioi, että median kuvista on välittynyt melko urbaani Suomi. Metsät ja järvet puuttuvat, kun pääpaino on ollut Helsingin keskustassa muun muassa Kauppatorilla ja Presidentinlinnan läheisyydessä.
Toisaalta, välittyi Suomesta jotain harvinaista: maanantaina lämpötila oli totutusta poiketen plussan puolella ja reilusti.
– Ehkä tämä ei ollut kovin oikea kuva, kun nyt ulkomaalaisparat uskovat, että tämä on tällaista joka kesä Suomessa, Clerc naurahtaa.
"Voi poikia vaikka mitä hyvää"
Trumpin ja Putinin tapaamisen jälkipuinnit ovat käyneet kiivaina. Etenkin Trumpin lausuntoja on kritisoitu veljeilyksi Putinin kanssa. Voiko kokouksen lopputulos vaikuttaa siihen, millaisena Helsinki muistetaan?
Ei oikeastaan, vastaavat Melgin ja Clerc.
Melginin mukaan vaikka kokouksesta jäisi "ikävä kaiku", ei se Helsingin imagoa häiritsisi – ainakaan pitkään.
– Jos kokouksesta äityisi katastrofi, se ehkä muistettaisiin Helsingin nimellä, mutta Suomi-kuvaan sillä ei ole vaikutusta. Kahdenvälinen, pieni tapaaminen on tärkeämpi kuin sen paikka, toteaa puolestaan Clerc.
Molemmat tutkijoista näkevät Helsingin hoitaneen tonttinsa niin, ettei parannettavaa oikeastaan jäänyt. Melgin myös muistuttaa, että diplomatia ei ole enää vain kansallisvaltioiden tehtävä, vaan kaupungeillakin voi olla omia agendojaan.
– Siinä mielessä on hyvin harvinaista saada huippukokous pieneen kaupunkiin, joka hoitaa sen vielä hyvin. Siitä voi poikia vaikka mitä hyvää, mitä emme vielä tiedä.
Melgin ja Clerc molemmat uskovat, että Helsingissä mietitään jo tulevaisuutta ja sitä, miten kokemusta voisi hyödyntää jatkossa.
– Turvallisuus, sananvapaus, ihmisoikeudet, käytännönläheinen ja sovittelua suosiva rauhanomainen diplomatia – nämä lujittuivat nyt Suomen maakuvasa. Lisäksi kaupunkidiplomatian tarina on saanut kokonaan uuden luvun, Melgin tiivistää.
Hurmaus onnistui
Entä mitä maatamme toimittajille, ja etenkin maatamme hehkuttaneelle Harry Low'lle jäi Helsingin vierailusta käteen? Low mainitsee vehreyden ja veden läheisyyden. Suomalainen ruoka on myös kelvannut.
– Olen syönyt paljon lohta, mansikoita ja tuoreita herneitä sekä maistanut puolukkakakkua. Vihannekset ja hedelmät ovat niin tuoreita. Fantastista!
Saunoistakin Low sanoo pitävänsä.
– Täällä on hyvin puhdasta ja kaupunki on järjestyksessä. Ihmiset puhuvat erinomaista englantia, Low vielä kehaisee.
Hänen mukaansa Helsingin kaupunki onnistui toimittajille kohdistetussa tehoiskussaan. Järjestelyt pelasivat ja toimittajista pidettiin hyvää huolta.
– Helsinki ei olisi voinut tehdä enempää mainostaakseen kaupunkia, Low sanoo ja kertoo haaveilevansa jo uudesta matkasta pääkaupunkiimme.
Lue lisää:
Saunaa, jäätelöä ja poliisi-Jouni – Näin kansainväliset toimittajat esittelevät Suomea Twitterissä
Venäläislehti: Suurvaltasuhteet lämpenivät Helsingin helteessä