Mikkeliläisen Heikki Toivakan 83-vuotias appi sai puhelun ystävälliseltä puhelinmyyjältä kesä-heinäkuun vaihteessa. Puhelun jälkeen oli solmittu määräaikainen sähkösopimus.
Ikämies jäi siihen käsitykseen, että puhelu tuli hänen nykyiseltä sähköntoimittajaltaan Lumme Energialta.
– Todellisuudessa sopimus tehtiin aivan toisen sähkönmyyntiyhtiön kanssa, sanoo Toivakka.
Lumme Energian liiketoiminnanjohtaja Mika Ahola kertoo, että yhtiön tällä viikolla asiakkailleen tekemän kyselyn mukaan liki puolet heiltä lähtevistä asiakkaista ei ole tiennyt vaihtavansa sähköyhtiötä.
Useimmiten kohteena ikäihmiset
Toivakan appi ei ole ainoa, jota puhelinmyyjä on harhauttanut. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto saa vuosittain satoja yhteydenottoja sähkösopimusten puhelinmyyntiin liittyen.
Kuluttaja- ja kilpailuviraston lakimiehen Jukka Kaakkolan mukaan valituksia yhdistää usein se, että markkinoinnin kohteena ovat olleet nimenomaan iäkkäät ihmiset.
Useimmissa tapauksissa kuluttaja ei ole ymmärtänyt tehneensä uutta sähkösopimusta, vaan luulee saavansa tarjouksen edullisesta sähköstä.
Toinen vaihtoehto on, että ihminen on luullut puhuvansa nykyisen sähköyhtiönsä myyjän kanssa.
Nimi vaihtuu, toimintatapa pysyy
Tämän vuoden aikana kuluttajaviranomaisille on tullut paljon yhteydenottoja GNP Energy -nimisestä sähkönmyyjästä. Ihmiset ovat luulleet puhuvansa oman sähköyhtiönsä kanssa, vaikka soittaja on ollut GNP Energyn edustaja.
GNP Energy on toiminut aiemmin sähkömarkkinoilla nimillä Finkraft ja Market Energia.
Kuluttaja-asiamies vei vuonna 2016 Finkraftin markkinaoikeuteen sähkönmyyntisopimusten tolkuttomista hinnankorotuksista. Ennen Finkraftiksi muuttumistaan yhtiö joutui myös kuluttajaviranomaisen hampaisiin lainvastaisesta markkinoinnistaan Market Energia -nimen alla.
Kuluttajavirasto on seurannut jo vuosia myös Kotimaan Energia -sähköyhtiön puhelinmarkkinointia. Nykyisin valtionyhtiö Fortumin omistuksessa oleva yhtiö on myös käynyt läpi nimenmuutoksen.
Yhteistä näille epämääräistä puhelinmarkkinointia tekeville yhtiöille on ryvettyneen nimen vaihto uuteen. Toimintatavat kuitenkin näyttävät pysyvän.
Yrityksistä huolimatta Yle ei saanut yhteyttä GNP Energyyn, sillä puhelinnumeroissa vastasi automaattivastaaja.
Asiakkaan itkukaan ei auta
Kuluttajalla on 14 päivää aikaa purkaa puhelinmyyjän kanssa tekemänsä sopimus. Sen jälkeen asiakkaan keinot päästä irti määräaikaisesta sopimuksesta vähenenvät.
Huijatuiksi tulleet pyytävät usein apua vanhasta sähköyhtiöstään. Jos uusi sopimus on jo astunut voimaan, ei vanha yhtiö voi tehdä mitään, vaikka ihminen haluaisi pysyä heidän asiakkaanaan.
– Ikävintä on kuunnella asiakkaiden itkuisia puheluita, joissa he kertovat, etteivät ymmärrä miten tässä näin kävi, kertoo Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Heikki Rantamäki.
Kuluttaja- ja kilpailuviraston lakimies Jukka Kaakkola myöntää, että ilman lakimuutosta kuluttajaviranomaisen on vaikea puuttua tilanteisiin.
– Nykyisillä keinoilla ei aina päästä toivottuun lopputulokseen.
Huijattu voi vielä kiistää sopimuksen
Vaikka sopimuksen teosta olisi jo kulunut 14 vuorokautta, kuluttajalla on mahdollisuus kiistää sopimus (Kilpailu- ja kuluttajavirasto). Prosessi menee seuraavasti:
Ilmoita sähköverkkoyhtiöllesi kirjallisesti, että kiistät uuden yrityksen kanssa tekemäsi sähkösopimuksen. Verkkoyhtiö palauttaa sinut entiselle sähköyhtiöllesi.
Reklamoi kirjallisesti uuden sähkösopimuksen lähettäneelle yhtiölle ja kiistä tehneesi sopimusta.
Jos uusi yhtiö on edelleen sitä mieltä, että sinulla on heidän kanssaan sopimus, vie asia kuluttajariitalautakuntaan.
Vaadi itsellesi koko nauhoite puhelimyyntitapahtumasta, alkutervehdyksistä loppuun asti.
Kaikki soittajat eivät ole huijareita
Puhelinmarkkinointi on kaikille sähkönmyyjille merkittävä keino saada uusia asiakkaita. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi harhaanjohtavaa markkinointia ei saada kuriin.
Puhelinmarkkinointia rajoittamalla vähentyisi myös rehtien kauppiaiden keinot hankkia asiakkaita.
Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Heikki Rantamäki arvioi, että reilu neljännes sähkösopimuksista tehdään puhelimessa.
Rantamäki ohjeistaa puhelinmyyjän kanssa juttelevia tivaamaan, minkä firman sähköä soittaja myy. Selväksi pitää myös tulla se, onko kyseessä tarjouksen lähettäminen, vai sopimuksen tekeminen.
– Ja perinteinen hyvä konsti on lyödä luuri korvaan. Tämä on vapaa maa, eikä ole pakko ostaa mitään.