Viime kesän loputon sade ja tämän kesän jatkuva paahde: siinä ovat ainekset katastrofiin Pohjois-Euroopan pelloilla.
Sään ääri-ilmiöt ovat tehneet viljelystä erittäin hankalaa viime vuosina. Tämän vuoden sadosta on tulossa heikko niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa.
– Viime vuosi oli äärimmäisen märkä. Syksyllä saatiin todella vähän kylvettyä syysviljoja, jotka olisivat tämmöisenä kuivana vuonna olleet jonkinlainen pelastus, sanoo ajatuspaja e2:n ruokaturvan asiantuntija Kaisa Karttunen.
Erityisesti rukiin viljelyala on kutistunut, ja sitä viljellään tänä vuonna melkein puolet vähemmän kuin viime vuonna.
Karttusen mukaan kotimainen ruis ei todennäköisesti riitä tänä vuonna suomalaisten tarpeisiin. Silloin täytyy turvautua tuontiviljaan esimerkiksi Saksasta ja Puolasta.
Rehutilanne piinaa karjatilallisia
Ruotsissa kuivuus on ajanut karjatilallisia teurastamaan esimerkiksi lehmiä ja hevosia, jotta rehuheinä riittäisi jäljelle jääville eläimille talven yli.
Myös rehua on kuivana kesänä kasvanut niukalti, ja sitä on kevyttä viljaa vaikeampi kuljettaa pitkän matkan päästä Pohjoismaiden markkinoille.
– Nythän Suomeen on saatu poikkeuslupa, että kesannointiohjelman piirissä olevilta pelloilta on saatu lupa korjata heinää karjalle. Se on pieni apu, mutta tietenkin kesantopellolle ei ole kasvanut kovin vahva heinä, kun sitä ei ole lannoitettu ja kuivuus on vaivannut kesantopeltoakin, Karttunen kertoo.
Kuivuudesta kärsineet maat ovat pyytäneet EU:lta ratkaisuja.
– Muuttuva ilmasto joudutaan ottamaan tosissaan. Entä jos tulee kolmas heikko vuosi ensi vuonna jonkin toisen sääilmiön takia, tai jos kuivuus jatkuu, tai jos tulee taas valtavan sateinen vuosi, Karttunen sanoo.
– On mietittävä, mitä tehdään tilanteessa, jossa Euroopan Unionin alueelle tai koko Keski- ja Pohjois-Eurooppaan osuu samantyyppinen sääilmiö. Miten tilanne silloin hoidetaan? Tai miten sitten toimitaan, jos koko Etelä-Eurooppa kuivuu kokonaan, kuten tulevaisuuden skenaariot näyttävät.
EU muotoilee parhaillaan uutta maatalouspolitiikkaa. Varsinaiset päätökset tehdään ensi vaalikaudella.