SOTKAMO Musiikissa sukupolvikokemus liittyy ajatukseen, että tiettynä aikana on kuunneltu tiettyjä hittejä ja artisteja. Ikä ei ole olennaista, vaan nuoruus ja musiikki yhdistävänä kokemuksena.
– Yhdistävänä tekijänä ovat musiikilliset piirteet, musiikkityyli ja artistit. Musiikkiin liittyvät tärkeät muistot ja elämänkokemukset eletään uudelleen ja niitä muistellaan, musiikkitutkimuksen professori Rautiainen-Keskustalo Tampereen yliopistosta taustoittaa.
Kokemusten uudelleenelämistä haetaan myös esimerkiksi musiikkifestareille osallistumalla.
Useita 1970- ja 1980-lukujen bändejä kiertää edelleen keikkalavoilla. Kuten esimerkiksi AC/DC ja Guns N’ Roses, jotka keräsivät Hämeenlinnassa tapahtumapuiston täyteen (Helsingin Sanomat).
Myös suomalaisessa musiikkimaailmassa nostalgiailmiö on ilmeinen: esimerkiksi Ultra Bran viime kesäinen paluu keikkalavoille oli menestys.
– Musiikin harrastus voi jatkua läpi elämän aika lailla samantyylisenä kuin nuoruudessa. Käydään kuuntelemassa niitä suosikkiartisteja vielä vanhanakin, Rautiainen-Keskustalo toteaa.
Musiikkimaku säilyy nuoruuden jälkeenkin samana
Musiikkimaun on esitetty jämähtävän paikalleen noin 30 vuoden iässä. Siihen mennessä soitetut nuoruuden suosikit jäävät pyörimään useimmin soittolistalle. Sukupolvea yhdistävät musiikkityylit seuraavat näin oman ikäluokkansa mukana.
Musiikkialan yrityksen Skynet & Ebertin selvityksen mukaan (The Music Room Blog) ihmisen musiikkimaku ja uusiin artisteihin tutustuminen on kiivainta ikävuosina 0–25. Seuraavien kahdeksan vuoden aikana musiikkimaku vielä kehittyy saavuttaen huippunsa, kun ihminen on noin 33-vuotias.
– Siihen vaikuttaa se, että 30-vuotiaaksi asti ihmiset ovat yleensä aktiivisempia ja liikkuvaisempia. Sen jälkeen tulee perhe-elämä ja ei ehkä ehdi niin paljoa harrastaa edes sitä musiikkia, Rautiainen-Keskustalo kertoo .
Rap on varmaankin samanlainen sukupolvi- ja musiikkikokemus, kuin Beatlesin ja Rolling Stonesin musiikki oli. Se yhdistää ihmisiä.
Tarja Rautiainen-Keskustalo, musiikkitutkimuksen professori, Tampereen yliopisto.
Jos vielä 1900-luvun loppupuolella uuden musiikin hankkimiseen kuului levykauppareissu ja kaupan valikoima, tällä hetkellä musiikkia saa kotisohvalle ja valittavana on miljoonia vaihtoehtoja.
Rautiainen-Keskustalon sanoo, että kun musiikkia on helppo saada käsiinsä myös musiikin tarjonta on kasvanut. Se aiheuttaa hänen mukaansa musiikkimaailman pirstaloitumista. Toisaalta samalla monipuolisuus avaa tilaa eri musiikkityyleille ja musiikkimaulle.
Musiikkimaailman monipuolistuminen ja pirstaloituminen ei musiikkitutkimuksen professorin mukaan kuitenkaan sulje pois sukupolvia yhdistävän artistin läpilyöntiä.
– Edelleenkin syntyy sellaisia musiikillisia populaarimusiikin ilmiöitä, bändejä ja musiikkityylejä, jotka samalla tavalla voivat yhdistää syystä tai toisesta ihmisiä toisiinsa, Rautiainen-Keskustalo sanoo.
Rap sukupolvikokemuksena
Tänä vuonna paluun tekevä Pipefest ajoittui suomirapin nousuun 2000-luvulle. Sen ajan nuoret ja nuoret aikuiset ovat nyt hyvinkin 30–50-vuotiaita, joten heitä voitanee nähdä keikkayleisöissä edelleen.
– Rap on varmaankin samanlainen sukupolvi- ja musiikkikokemus, kuin Beatlesin ja Rolling Stonesin musiikki oli. Se yhdistää ihmisiä, Rautiainen-Keskustalo toteaa.
Pipefestin esiintyjäkaartiin kuuluukin tänä vuonna 2000-luvun alkupuolella uransa nousuun saaneita artisteja.
– Musiikin sukupolvikokemukset liittyvät samalla muihin merkityksellisiin asioihin elämässä. Kokemukset muodostuvat tietyistä kappaleista, hiteistä ja sanoituksista. Toisaalta myös itse musiikkityylistä ja sen ominaispiirteistä, Rautiainen-Keskustalo sanoo.
Suomessa kaupallisen rap-musiikin alun voisi ajoittaa 1990-luvulle, jolloin esimerkiksi Raptori ja MC Nikke T raivasivat tietään julkisuuteen. 2000-luvun alussa esimerkiksi Fintelligens, Kapasiteettiyksikkö ja Avain nousivat suosioon.
YleX toteutti vuonna 2017 100 suurta suomalaista hip hop -biisiä äänestyksen, joka teki läpileikkauksen kotimaamme hip hop -musiikkiin. Tässä äänestyksessä biisit jakautuivat melko tasaisesti vuosille 2000–2017, joten myös vanhemmat artistit vaikuttavat nykypäivän soittolistoilla.
Rap-musiikin tekeminen helpottui myös kotioloissa 2000-luvulla musiikkiteknologian kehittymisen myötä. Pienemmätkin räppärit pärjäsivät omalla tyylillään, kuten esimerkiksi Muuruveden oma poika Timi Lexikon.
– Tilanne on muuttunut, koska nyt musiikin kuuntelemiseen ja tekemiseen on aivan eri tavalla mahdollisuuksia ja resursseja. Musiikki on jokapäiväistä ja se saadaan helposti mukaan 24/7, pohtii Rautiainen-Keskustalo.