Helsingin Malmilla ei kuultu tiistaina moottorin pauhua, kun Suomen ensimmäinen sähkölentokone kohosi taivaalle. Noin kahdenkymmenen metrin etäisyydeltä kuultuna sähkölentokoneen surina muistutti suurikokoista pöytätuuletinta.
Hetki oli historiallinen.
Sähköiseltä ilmailulta odotetaan paljon. Melusaasteen lisäksi sähkömoottorit leikkaavat myös hiilidioksidipäästöjä – valmistajien mukaan jopa 80 prosenttia.
– Tämä on ensimmäinen askel tulevaisuuden ekologisimmalle liikennemuodolle Suomessa, Helsingin sähkölentokonehdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama sanoo.
Sähkölentokoneilla lentäminen on puuhamiesten mukaan myös edullista – ja se tulee jatkossa lisäämään Suomen sisäistä lentoliikennettä.
– Silloin palautuu myös kaupunkien välinen liikenne – esimerkiksi Lappeenrannasta Turkuun tai Kuopiosta Tampereelle, Vasama uskoo.
– Lentokoneen kaksi suurinta kustannuserää ovat tällä hetkellä polttoaineen hinta sekä huoltojen hinta. Sähköisissä lentokoneissa molemmat ovat vain noin kymmenesosa perinteisiin lentokoneisiin verrattuna.
Sähkölentokoneen ensilennon juhlallisuuksissa puhunut kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) on samoilla linjoilla.
– Hyvinkin lyhyellä aikajänteellä voidaan nähdä, että Suomeen muodostuisi lentotaksiverkosto, joka palvelisi koko maata. Suomessa on ympäri maan noin 80 lentokenttää ja valmis verkosto, jossa tämän tyyppinen toiminta voisi kehittyä, Vanhanen sanoi.
Hän osoitti sanansa Helsingin päättäjille, jotka suunnittelevat Malmin pienen lentoaseman muuttamista asuntotonteiksi.
– Toivottavasti tämä päivä saa päättäjät vielä kerran harkitsemaan. Lentopaikkojen verkosto on toimiva vain, jos sellainen on taloudellisesti tärkeimmälläkin paikalla.
Finavia: Lyhyet lennot sähköllä
Yksi sähkölentokoneyhdistyksen kumppaneista on Suomen lentoasemia operoiva Finavia. Toimitusjohtaja Kimmo Mäki ei ole vakuuttunut siitä, että sähkömoottorit muuttaisivat ratkaisevasti Suomen ilmailukarttaa.
– Meillä on aika kattava verkosto olemassa, mutta sähköteknologia tuo tiettyjä mahdollisuuksia ennen kaikkea lyhyemmille lentomatkoille. Kun puhutaan muutamista sadoista kilometreistä, tästä voi tulla kilpailukykyinen vaihtoehto muille kulkumuodoille.
Finavian Kimmo Mäki uskoo, että kaupallinen sähkölentotoiminta alkaa 2020-luvun kuluessa.
– Silloin tullaan maailmalla näkemään ihan kaupallisia ratkaisuja, joissa käytetään sähkö- ja hybriditeknologiaa, hän sanoo.
Tällä hetkellä Boeingin ja Airbusin kaltaiset suuret lentokonevalmistajat sekä saksalaisen Volocopterin ja yhdysvaltalaisen Uberin kaltaiset uudet toimijat kehittävät kilvan kukin tahollaan sähköisiä lentolaitteita. Osa muistuttaa perinteisiä lentokoneita, osa pystysuoraan maasta nousevia drone-lennokkeja.
Helsinki–Tampere, akku ei kestä
Sähköisen lentotoiminnan neitsytmatka on lennetty, mutta paljon on yhä kehitettävää. Helsinkiin ostetulla slovenialaiskoneella ei voi lentää edes Tampereelle saakka.
– Tällä hetkellä akut on kehittynyt siihen, että pystytään tekemään toimiva lentokone. Mutta lentoaika rajautuu väkisin – tällä yksilöllä voidaan toteuttaa tunnin lentoaika, Suomen sähkölentokoneyhdistyksen koelennoista vastaava Jussi Frisk sanoo.
Riskirajalla ei lennetä. Mikäli lentosuunnitelma epäonnistuu pahasti, tunnin lennon jälkeen akuissa on varavoimaa vielä puolen tunnin ajaksi.
Sähkölentokoneiden kehittäjillä on periaatteessa sama ongelma kuin sähköautojen kehittäjillä. Erona on kuitenkin se, että jos sähköautolla halutaan päästä kauas, siitä tulee kallis. Jos sähkölentokoneeseen lastataan pitkälle matkalle vaadittava määrä akkuja, se ei niiden painon vuoksi nouse ilmaan.
Koulutus edellä
Mihin Helsinkiin ostetun Pipistrel Alpha Electron kaltaisia koneita tullaan käyttämään? Lentokone maksaa noin 150 000 euroa, joten kyse ei ole aivan pikkurahasta.
Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen Jussi Friskin ja Janne Vasaman mukaan kone soveltuu hyvin esimerkiksi lentokoulutukseen, koska polttoaine- ja huoltokustannukset laskevat.
– Sähkömoottorit voivat laskea lentolupakirjan hintaa jopa 30 prosenttia, Janne Vasama sanoo.
Lyhyt toimintasäde ei haittaa, koska lentokoulu on joka tapauksessa yhtä nousua ja laskua.
Korjaus klo 20.39: Pipistrel-lentokoneiden valmistusmaa on Slovenia - ei Liettua, kuten jutussa aiemmin mainittiin.