Lasten ja nuorten ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut viime vuosikymmenten aikana. Samalla lihavuuden vaikeusaste on kasvanut. Aamu-tv:ssä vierailleiden asiantuntijoiden mukaan syy on muuttuvassa yhteiskunnassa. Ruokailutottumukset ovat erilaiset kuin ennen ja annoskoko on suurentunut.
– Lapset syövät enemmän välipalatyyppisesti. Meillä on helpommin saatavilla kaikenlaisia välipaloja, joissa voi olla paljonkin sokeria. Perheissä kello viiden yhteisiä päivällisiä on yhä vähemmän, ravitsemusterapeutti Anette Palssa luettelee.
Samaan aikaan myös liikkuminen on vähentynyt. Lapset kyllä harrastavat, mutta heitä viedään harrastuksiin autolla. Omasta huoneesta ei tarvitse välttämättä edes poistua, kun yhteydenpito ystäviin tapahtuu laitteiden välityksellä.
– Arkiliikuntaa, sitä kirkkistä pihalla, tehdään hyvin paljon vähemmän. Meitä ohjataan katsomaan erilaisia laitteita ja luontainen liikunta on jäänyt melkein pois, sanoo diabeteslääkäri Timo Valle.
Lihava lapsi on usein lihava myös aikuisena
Kohtuullinen sokerin käyttö ei ole vaarallista. Mutta mitä enemmän makeaa syö lapsena, sitä makeammasta pitää myös aikuisena, Palssa muistuttaa.
– Makumieltymykset ohjautuvat aikuisuuteen. Aikuisena, jolloin voisi haluta tehdä muutosta, se voi olla haastavaa. Marjat ja hedelmät tuntuvat happamalta, jos on tottunut aina niin makeaan.
Lapsuudessa kertynyt ylipaino johtaa usein ylipainoon myös aikuisuudessa. Ylipaino puolestaan nostaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, Valle kertoo.
– Jo ihan pienissä lapsissa nähdään samoja aineenvaihdunnallisia muutoksia: veren rasva-arvojen määrä nousee, verenpaine nousee, hyvän kolesterolin määrä laskee ja jopa kaulavaltimoissa voidaan nähdä paksuuntumista ylipainoisilla nuorilla. Nämä ovat asioita, jotka ennakoivat aikuisiän sairauksia.
Lapsen ei tarvitse tietää olevansa ylipainoinen
Lapsen ylipaino on koko perheen asia. Muutoksen terveellisempään suuntaan voi tehdä kotona huomaamatta. Lapsen ei tarvitse tietää asiasta.
– Lapsen ei pidä ajatella, että hän on väärän painoinen tai väärän kokoinen. Asiat, joita tehdään, ei tehdä vain lapsen takia, vaan ylipäänsä koko perheen hyvinvoinnin takia, Palssa sanoo.
– Lasta ei saa huolestuttaa painon suhteen. Se voi ohjata jopa elinikäiseen väärään suhtautumiseen ruokailuun, omakuvaan ja kehon painoon. Sitä virhettä ei saa tehdä, Valle jatkaa.
Tärkeää olisi syödä säännöllisesti. Selkeät ateriat ja aterioiden välit, ei jatkuvaa napostelua. Kun aikuinen takaa, että tarjottava ruoka on laadukasta, lapsi voi itse päättää, miten paljon hän syö.
Hyvät ruokailutottumukset eivät saa olla lapsen vastuulla. Mutta aina kaikki vanhemmatkaan eivät pysty ottamaan ruokailusta vastuuta erilaisista taustoista ja voimavaroista johtuen.
Siksi Anette Palssa ja Timo Valle peräänkuuluttavat koko yhteiskunnan vastuuta. Terveellisestä kouluruuasta ei saa nipistää ja kaupat voisivat tuoda terveellisiä vaihtoehtoja paremmin esille.
– Kaupan kassalla ei viimeisenä olisikaan ne suklaapatukat, vaan jotain muuta järkevää ja terveellistä, Palssa toivoo.