Suomen ja Norjan välisen poroaidan rakentamishanke etenee nyt vauhdilla. Raja-aita vedetään Kilpisjärveltä itään Suomen, Norjan Venäjän rajapyykille saakka.
– Suomen osalta ollaan tehty viime ja tänä kesänä alustavia suunnitelmia ja maastokäyntejä. Angelin ja Vanhan Karigasniemen väliltä on haettu aidan paikkaa ja pohdittu tarpeita muuttaa nykyistä aitalinjaa, kertoo osastopäällikkö Hannu Linjakumpu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
Ensimmäinen sopimus Suomen ja Norjan yhteisestä poroaidasta tehtiin jo vuonna 1952. Aidan tarkoituksena on tukea porojen paimennusta, jotta porojen siirtyminen rajojen yli voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää. Rajaporoesteaitasopimusta on päivitetty 1980-luvulla lainsäädännössä ja asetuksin.
Paliskuntain yhdistys vastaa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen kunnossapidosta ja peruskorjauksesta. Poroaidat on rakennettu Venäjän ja Norjan vastaisille rajoille. Niiden tarkoituksena on tukea porojen paimennusta ja estää porojen kulkeminen valtakunnan rajojen yli.
Norjan kanssa aitaa pidetään kunnossa jaettujen kunnossapidon vastuualueiden mukaisesti. Venäjän vastaisella rajalla poroesteaidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Suomi.
Suomi ja Norja uudistivat vuoden 2014 lopussa sopimustaan raja-aidasta, koska muutamaa vuotta aikaisemmin Norjan poroja alkoi tulla joka vuosi Suomen puolelle laiduntamaan maanviljelijöiden peltoihin. Uusi sopimus astui voimaan vuoden 2017 alussa ja aidan rakentamiselle on varattu aikaa vuoden 2021 loppuun saakka.
Aitatyöt käynnistyvät toden teolla kesällä 2019
Aitaa aletaan rakentaa toden teolla ensi kesänä ja työ jatkuu vielä vuoden 2020 kesällä. Aidan rakentamiseen on varattu 200 000 euroa vuodessa.
Suomi ja Norja ovat sopineet, mitkä osat aidasta kumpikin maa rakentaa. Suomi vastaa muun muassa Inarijokilaakson aidasta aina Angelista vanhaan Karigasniemeen saakka. Aidan rakentaminen Tenojokilaaksoon on Norjan vastuulla.
– Suomen ja Norjan raja-aitasopimuksen yleinen periaate on, että vastuut, kustannukset ja haitta jakautuvat suhteellisen tasapuolisesti maiden välillä. Sopimusneuvotteluja käytiin kolme vuotta ja lopullinen sopimus on kompromissi.
Sopimuksessa sanotaan, että aita rakennetaan mahdollisimman lähelle valtion rajaa. Linjakumpu kertoo, että heidän tulee kuitenkin huomioida Inarijokilaaksossa olevat yksityisten omistamat maat, talot ja aidat.
Aita rakennetaan, koska muutama vuosi sitten Norjan puolelta tuli paljon poroja Suomen puolelle laiduntamaan pelloille. Se aiheutti ongelmia muun muassa maanviljelijöille Tenonjokilaaksossa.
– Suomelle kaikista tärkeintä on ollut Tenojokivarren Norjan puolen aitaaminen. Sieltä suurimmat ongelmat ovat tulleet, jatkaa Linjakumpu.
Maanomistajiille pidetään tiedotustilaisuus ja virallinen kuuleminen
Paliskuntain yhdistys ja Suomen ja Norjan poroaitakomissio järjestävät Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa tiedotustilaisuuden 27. päivä elokuuta maiden välisen poroaidan rakentamisesta. Tilaisuuteen on kutsuttu maanomistajat, joiden maille aita rakennetaan.
– Tähän liittyy myös virallinen kuuleminen syksyn aikana. Siinä voivat antaa mielipiteensä hekin, jotka eivät pääse infotilaisuuteen paikalle.
Sajos on valittu paikaksi sen takia, että sen tilat riittävät tiedotustilaisuuden pitämiseen, kertoo Hannu Linjakumpu.
Aidan lopullisen linjauksen hyväksyy raja-aitakomissio, jossa on kolme jäsentä kummastakin maasta. Hannu Linjakumpu edustaa Ely-keskusta raja-aitakomissiossa. Suomen muut jäsenet ovat Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila ja rikoskomissario Lei Kortesalmi Lapin poliisista. Norjaa komissiossa edustavat Morten Floor maa- ja elintarvikeministeriöstä, Johan I. Haetta maatalousvirastosta ja Katarina Påve Gaup Norjan porosaamelaisten valtakunnallista liitosta.
Maanomistajan mielestä Inarijokilaaksossa on jo tarpeeksi aitoja
Maanomistaja Osmo Niittyvuopio Inarijokilaaksossa ei ilahdu raja-aidan rakentamisesta. Hänen mukaansa Inarijoen maastoon ei tarvita enempää aitoja., kun tien vaaran puolella on jo poroaita.
– Järjetöntä toimintaa rakentaa lisää aitoja, koska meillä ei ole lampaita eikä lehmiä. Minä teen itse heinätyöt niityillä ja minulle on aivan sama, laiduntaako siellä poroja ja kenen ne ovat. Pelkona asiassa on vain se, että norjalaisporot eivät saisi tulla Suomen puolelle, sanoo Niittyvuopio.
Niittyvuopio ei ole nähnyt omilla maillaan montaa poroa Norjan puolelta, eikä hänen mielestään suunnitellusta aidasta ole mitään hyötyä.
– Siitä ei ole hyötyä, eikä se ole tarpeellinen. Poronhoitajat ovat aidanneet jo kaikki omat maansa. Minä en tarvitse aitoja ja minulle riittää nykyinen aita, joka sijaitsee vaaran puolella. En tarvitse mitään aitoja, mutta herrat tuntuvat niitä tarvitsevan.
Niittyvuopio on saanut kutsun elokuun tiedotustilaisuuteen. Hän kuitenkin ihmettelee, miksi heidän tulisi lähteä Inariin. Hänen mielestään tilaisuus olisi pitänyt järjestää Karigasniemellä.
– Olen saanut kutsun, ja ihmettelenkin, miksi meidät Inarijoen varren asukkaat kutsutaan Inariin, vaikka asumme lähellä Karigasniemeä.
Niittyvuopio on pohtinut myös sitä, millaisia vaikutuksia useiden aitojen rakentamisesta seuraa.
– Me tiedämme hirvien liikkuvan maiden rajan ylitse ja nehän hyppelevät aitojen ylitse. Nyt kun aita rakennetaan, niin hirvet jäävät kahden aidan väliin. Meille rakennetaan tässä surmanloukkua.
Tenonlaakson maanviljelijä on tyytyväinen aidan rakentamiseen
Norjan puolen porojen kulkemisesta Suomen puolelle on kärsinyt maanviljelijä Urho Guttorm Nuvvuksesta. Guttorm on tyytyväinen siitä, että aitahanke toteutuu viimein.
– On hyvä asia, että aita on nyt saatu aikaan, vaikka täällä ei ole näkynyt poroja muutamaan vuoteen. Poroista on huolehdittu paremmin, eivätkä ne ole päässeet tälle puolelle.
Korjattu 7.8.2018 klo 17.06: korjattu alaotsikkoa. Tiedotustilaisuus pidetään maanomistajille ei maanviljelijöille