Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Ammattiopiskelu muuttui – heikoimpien pärjääminen huolestuttaa

Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma ja yritykset saavat oppisopimuksella entistä valikoidummin opiskelijoita.

työhanskat sekä opiskelijoita taustalla
Kuva: Antti Kolppo / Yle
  • Johanna Sarjas

Ammattikouluissa tällä viikolla alkanut opetus on monella tavalla erilaista kuin ennen. Opiskelijat opiskelevat entistä itsenäisemmin ja opiskelu tapahtuu yhä enemmän työpaikoilla.

Suuren uudistuksen taustalla on uusi laki, joka yhdistää kaiken ammatillisen koulutuksen. Vaikka laki astui voimaan jo vuoden alussa, oppilaitokset toteuttavat uudistusta käytännössä vasta nyt, kun uusi lukuvuosi alkaa. Uudistus on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Uudistuksen arvostelijoiden mukaan kaunis ajatus opiskelijan itsenäisestä suoriutumisesta ja itsearvioinnista ei onnistu kaikilta. Myös ammattiopiskelijoiden järjestö on huolissaan siitä, että kaikki eivät saa tarvitsemaansa ohjausta.

Opetushallituksen keväällä julkaiseman selvityksen mukaan perustutkinnon keskeyttäneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 8,6 prosentista 11,4 prosenttiin.

Jäävät kouluttamattomaan paarialuokkaan

Rovaniemeläisen erityisopettajan Jorma Kuistion mukaan ammattikoulusta tehdään vahvojen selviytyjien oppilaitosta ja heikot jäävät kouluttamattomaan paarialuokkaan. Kuistio istui 2013-2017 Rovaniemen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustossa.

– Opetan huostaanotettuja, heikon taustan omaavia nuoria. Jo tällä hetkellä huostaanotetuista nuorista yli puolet jättää ammattiopintonsa kesken. Pelkään, että määrä tulee uudistuksen myötä kasvamaan. Monet tarvitsevat tukea ja epäilen, ettei tukea ole riittävästi tarjolla. Minua pelottaa päästää heidät peruskoulusta uudistettuun ammattikouluun, Kuistio sanoo.

Mies katsoo ikkunasta ulos.
Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Ammattikoulutuksen tilasta kertovan amisbarometrin mukaan kolmannes opiskelijoista kaipaa enemmän opettajan antamaa opetusta. Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki on huolestunut tilanteesta.

– Uudistuksen taustalla on hyviä ajatuksia. Esimerkiksi henkilökohtaistaminen on parhaimmillaan opiskelijalle loistojuttu. Kuitenkin lisäresursseja tarvitaan kipeästi, mikäli halutaan, että opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen ja henkilökohtaistaminen onnistuu oikeasti. Päättäjät eivät saa unohtaa opiskelijoiden kuulemista, onhan ammatillinen koulutus ensisijaisesti amiksia eikä muita varten, järjestön puheenjohtaja Elias Tenkanen sanoo.

Uudistus palvelee työnantajia

Ammattikoulutusuudistuksen lähtökohtia ovat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Työnantajalle asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä että oppilaitos kartoittaa hyvinkin tarkkaan työnantajan tarpeet.

– Asiakaslähtöisyydessä tarkoitetaan asiakkaalla sekä opiskelijaa että työnantajaa, joka palkkaa opiskelijan vaikka oppisopimuksella. Kesällä sata yritystä palkkasi meidän eri ammattialojen ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa oppisopimuksella. Sopimukset vaihtelivat kahdesta kuukaudesta pidempiin työelämäjaksoihin, Rovaniemellä toimivan Redu-oppilaitoksen koulutuspäällikkö Riitta Karusaari selittää.

Osaamisperusteisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen osaamisen kartoitus ja osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). HOKS:n avulla opiskelija voi keskittyä opiskelemaan ensisijaisesti niitä asioita, joita osaamisestaan puuttuu ja joita työnantaja tarvitsee.

Rovaniemellä toimivassa toisen asteen koulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa Redussa opinnot alkavat kolmen päivän aloitusvalmennuksella, jolloin uudet toimintatavat opiskelijoille. Oppilaitoksessa aloittaa nyt noin tuhat uutta opiskelijaa.

Mies putsaa käsiään.
Kuva: Sakari Partanen / Yle

– Opiskelija voi valita vaikka yrittäjyys-tai kansainvälisen opintopolun, Karusaari kertoo.

Ryhmäytyminen tapahtuu WhatsAppissa

Myös Rovaniemen Rovala-opiston ilmaisu- ja kasvatusaineiden opettaja Sari Laatikainen puolustaa uusia käytäntöjä. Hän ei usko, että opiskelijat jäävät heitteille. Rovala-opistossa voi suorittaa kaksi erilaista kasvatus- ja ohjausalan tutkintoa.

– Aiemmin opetusta annettiin ryhmälle, nyt oppiminen on itsenäisempää. Itsearviointiakin voi oppia. Meillä on hyviä keinoja estää kelkasta tippuminen ja edelleen annamme tukiopetusta, Laatikainen vakuuttaa.

Sari Laatikainen
Kuva: Johanna Sarjas / Yle

Ryhmät ovat nykyään löyhempia, koska varsinaisia koululuokkia ei enää oikeastaan ole. Kouluissa on käynnissä jatkuva haku ja "luokalle" voi tulla yllättäin uusia oppilaita. Ryhmähenki muodostuu myös WhatsApp -ryhmien avulla, Laatikainen sanoo.