Punkkien levittämät taudit näyttävät jäävän edellistä vuotta vähäisemmiksi, arvioi johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Kuiva ja lämmin kesä on vaikuttanut puutiaisten aktiivisuuteen.
– Puutiaistutkijat ovat puhuneet siitä, että helle vaikuttaa punkkien elinvoimaisuuteen. Jotain indikaatioita on siitä, että tapauksia olisi vähemmän kuin viime vuonna, Sane sanoo.
Terveyskeskuskäyntejä borrelioosin vuoksi on hänen mukaansa kirjattu reilut 1 800 tänä vuonna. Viime vuonna ilmeni yhteensä 3 300 kliinisesti todettua borrelioositartuntaa.
– Puutiaisaivotulehduksia on huomattavasti vähemmän, tänä vuonna on todettu 31 tapausta, mikä on vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna, Sane sanoo.
Turun seudulla mahdollisesti enemmän tartuntoja
Infektio-osaston ylilääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistollisesta keskussairaalasta on kuullut yllättävän isoista punkkiesiintymistä kuivuudesta huolimatta.
– Mutu on, että punkkitartuntoja olisi ollut enemmän. Potilastapauksia, joissa epäillään varhaisvaiheen infektiota ihossa tai levinnyttä infektiota, on minun korviini sattunut ehkä jopa enemmän kuin viime vuonna, hän sanoo.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvat potilaat asuvat alueella, jossa punkit viihtyvät hyvin, kuten Turunmaan saaristossa ja rannikolla.
Tänä vuonna oikeus ilmaiseen puutiaisaivokuumerokotteeseen laajeni. Uusiin riskialueisiin laskettiin muun muassa Lappeenrannan Sammonlahti, Kemin eteläiset osat, Raahen edustalla sijaitseva Preiskari ja Kotkan Kuutsalon saari.
Ilmaisen rokotuksen on jo aikaisemmin voinut saada Ahvenanmaalla, Paraisilla tai Simossa.
– Liian monella on käsitys, että rokote suojaa borrelioosilta tai puutiaisen puremilta ja se on ihan väärä luulo. Tämä suojaa nimenomaan puutiaisaivotulehdukselta, THL:n Jussi Sane sanoo.
Punkkien määrä vaihtelee alueellisesti
Yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston puutiaistutkimuksesta ei usko punkkien määrän vähentyneen dramaattisesti edellisvuoteen verrattuna helteistä huolimatta.
– Alueellinen vaihtelu on ihan tolkuton, se voi vaihdella sadan metrin säteellä. Kuiva kausi aiheutti sen, että punkit eivät kovin hyvin pystyneet olemaan väijyksissä, vaan joutuivat pakenemaan maaperän kosteuteen suojaan.
Klemolan mukaan 2000-luvulla punkkeja on ollut enemmän kuin 1990-luvulla. Punkkien määrään vaikuttavat sää ja isäntäeläinten määrä.
– Kesäisen kasvukauden pidentyminen mahdollistaa sen, että punkeilla on enemmän aikaa omalle elinkierrolleen. Myös isäntäeläimet saattavat runsastua, kun talvi ei ole niille niin ankara enää, hän sanoo.
Puutiaistutkimus selvitti vuoden 2015 aikana sekä tavallisen puutiaisen että taigapunkin levinneisyyttä Suomessa. Näytteitä kertyi noin 20 000.
– Saaristot ja merenranta Kotkasta Perämeren pohjukkaan, Simoon ja Kemiin asti, Turun saaristo ja Ahvenanmaa ovat erityisen punkkirikkaita. Keski- ja Pohjois-Lapissa on äärettömän vähän tai ei ollenkaan, ja jollain kuivemmilla alueilla Sisä-Suomessa, Klemola sanoo.
Paras tapa suojautua punkkien levittämiltä taudeilta, etenkin borrelioosilta, on sekä Sanen että Klemolan mukaan kunnon punkkisyyni ulkoilun jälkeen. He suosittelevat myös suojaavaa vaatetusta ja hyönteiskarkotteita.
Koirissa vähemmän punkkeja pk-seudulla
Punkkien vuoksi hoitoon hakeutuneita eläinpotilaita on tänä kesänä ollut vähemmän Suomen suurimmassa yksityisessä eläinsairaalassa, Vantaalla sijaitsevassa Evidensia Tammistossa.
– Koirapotilaissa on ollut tavanomaista vähemmän punkkeja, alkukesänä niitä oli jonkin verran. Epäilyjä punkkivälitteisistä sairauksista on ollut hyvin vähän, mutta ne ovat muutenkin harvinaisia, sanoo eläinlääketieteellinen johtaja Mirja Kaimio.
Hän uskoo, että lemmikeille tarkoitetun punkkilääkityksen yleistyminen on voinut vaikuttaa tulokseen helteiden lisäksi.