Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tähtibongarin kannattaa pukeutua lämpimästi, napata makuualusta mukaan ja hakeutua taivasalle pimeään paikkaan.
Kirkkaalla säällä ja kärsivällisellä odotuksella taivaalta voi nimittäin bongata jopa kymmeniä tähdenlentoja tunnissa. Heinä-elokuu on vuosittaisen perseidien tähdenlentoparven aikaa, ja tähdenlentojen piikki osuu erityisesti kyseiselle yölle.
Perseidien parvi on Suomessa vuoden näyttävin tähdenlentoparvi, kertoo Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström. Marras- ja joulukuussa esiintyvät leonidien ja geminidien parvet ovat tähdenlentojen runsaudessa mitattuna perseidien luokkaa, mutta talvella on usein liian pilvistä ja kylmää, jotta tähdenlentoja näkyisi tai niitä jaksaisi katsella kauaa.
Tänä vuonna myös Kuu on tähdenlentojen ihastelijoiden puolella.
– Koska Kuu on viikonloppuna esillä päivätaivaalla, se ei yöllä häiritse valollaan ja peitä himmeimpiä tähdenlentoja näkymästä, Liljeström kertoo.
Makuualusta mukaan ja taivasta tarkkailemaan
Eniten yötaivaan katselusta nauttii, kun löytää ulkoa mahdollisimman pimeän paikan, josta näkyy mahdollisimman paljon taivasta. Mitä pidempään taivasta tarkkailee, sitä useampia tähdenlentoja ehtii nähdä. Tähdenlentojen määrä kasvaa aamuyötä kohden.
Ursan nettisivuilla vinkataan, että tähdenlentoja on mukavinta katsella selällään, esimerkiksi makuualustan päällä maaten. Maassa paikallaan makoillessa tulee kuitenkin helposti kylmä, vaikka sää olisi muuten lämmin, joten bongausreissulle kannattaa pukeutua lämpimästi.
Pyrstötähti matkii Hannua ja Kerttua
Liljeström kertoo, että yksittäisiä tähdenlentoja esiintyy joka yö. Ne syntyvät, kun avaruuden harva pöly osuu maapallon ilmakehään.
Säännölliset tähdenlentoparvet puolestaan aiheutuvat komeettojen eli pyrstötähtien radalleen jättämistä tiheämmistä pölyvanoista.
– Pyrstötähti kiertää aurinkoa ja jättää pölyä reitilleen, vähän niin kuin Hannu ja Kerttu ripottelivat jälkeensä leivänmuruja. Kun maapallo kulkee omalla radallaan tämän pölyvanan läpi, taivaalla näkyy tähdenlentoparvia, Liljeström sanoo.
Perseidien tähdenlentoparvi on peräisin Swift-Tuttle-nimisen komeetan pölyvanasta, jonka maapallo kohtaa säännöllisesti kerran vuodessa.