Maailmanmarkkinoilla ruokaviljan hinta on noussut. Kotimaisia raaka-aineita, kuten porkkanaa, saattaa myös olla vähemmän tarjolla.
Tänä vuonna ruoka on kallistunut, mutta Suomen kuumuudessa ja kuivuudessa ei ole siihen syy. Huono sato lisää esimerkiksi maito- ja lihatuotteiden hintaa korkeintaan joillakin prosenteilla.
Tärkein syy hintojen nousuun on ollut kuivuuden sijaan viime vuosina Suomessa kasvanut kysyntä. Myös kaupan ja teollisuuden osuus hinnoista on aiempaa isompi. Toisaalta suomalaisten raaka-aineiden hinnat nousevat nyt ulkomaisten raaka-ainepörssien takia.
Kuivuuden takia EU:n viljelytukia aiotaan maksaa maataloustuottajille ennakkoon tänä vuonna.
Euroopan kuivuus käräytti sadon
Kuivuuden takia Suomessa on odotettu millaisia uutisia kesäviljan korjuu on tuonut viljeljoiltä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan sato on erityisen huono.
Viljasadosta vasta osa on korjattu. Se on silti tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan näillä näkymin heikoin sato Suomessa tällä vuosituhannella.
Sadot ovat huonoja erityisesti rehuviljan ja ruokaviljan tuotannossa. Tänä vuonna viljan hinnat voivat nousta jopa 30–40 prosenttia Niemen mukaan.
–Tämän kesän kuivuuden vaikutukset tulevat näkymään myöhemmin tänä syksynä ja ensi talvena.
Kaupassa leipä- ja jauhotuotteiden kallistuminen on Niemen mukaan kahden ja kahdenkymmenen prosentin välillä tuotteesta riippuen. Hintojen pitäisi tällöin siirtyä kokonaan kuluttajille tuottajien kustannuksista.
Koko Keski-Eurooppa ja Mustanmeren alue ovat kärsineet kuumuudesta, minkä takia tuleva sato on jäämässä huonoksi. Heikkoja sadot ovat isoissa vientimaissa, kuten Ukrainassa ja Venäjällä.
– Täällä lähialueilla kuivuutta on ollut vähän enemmänkin, eli Keski-Euroopassa, Saksassa ja Ranskassa. Sekä myöskin Mustanmeren alueella Venäjällä, Kazakstanissa ja myös Ukrainassa, kuvaa Niemi.
Talvella rukiista vain noin puolet tulee kotimaisesta viljasta
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi
Kesäkuun lopussa vehnän hinta pomppasi Euroopassa lähes kolmen prosentin nousuun. Säikähdys liittyi siihen, tuleeko viljakriisistä yhtä vakava kuin 2010, jolloin vienti pysähtyi Venäjältä ulkomaille kokonaan.
Suomeen isompi osuus tuontiviljaa
Kotimaisia maataloustuotteita saa talvella etsiä laarista turhaan, ennakoi tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
– Kotimainen porkkana loppuu luultavasti aikaisin tulevana talvena. Rukiista vain noin puolet tulee kotimaisesta viljasta, hän toteaa.
Maailmanmarkkinahintojen mahdollinen, noin 40 prosentin hinnankorotus vaikuttaa Niemen mukaan eniten vähän jalostettuihin tuotteisiin. Vehnäjauhot saattavat kallistua esimerkiksi loppusyksystä, jos myyntihintoja nostetaan tuotantohintoja vastaaviksi.
Vain prosentteja ruisleivän euroista päätyy tuottajalle
Kaupan kassalla hintanousu tuntuu kuluttajan kukkarossa pitkällä aikavälillä.
Kymmenessä vuodessa esimerkiksi broilerin rintafileestä on tullut keskimäärin kaksi euroa kalliimpaa kilolta. Raaka-ainekustannukset vievät tästä kuitenkin vain 40 senttiä enemmän, mikä jättää kaupalle ja teollisuustuotannolle suuremmat osuudet.
– Ruoan hinnassa raaka-aineen osuus on vain noin 15 prosenttia elintarvikkeiden kokonaiskulutusmenoista, kertoo Niemi.
Ruisleipä kaupan hyllyssä antaa hyvin vähän viljelijälle. Eniten vie rukiin jalostus ja kauppa myyntikustannuksina. Vain neljä prosenttia kaupassa maksetusta hinnasta tulee tuotannosta, eli rukiista. Ruisleivästä leikattu siivu on hiuksenhieno osuus tuottajalle.
Kaupan myynti ja teollisuuden valmistuskustannukset vievät jopa neljä kuudesosaa elintarvikkeeseen kaupassa käytetystä summasta, eli noin 70 senttiä eurosta.
Jakauma tuottajalle ja toimijoille on laskettu Luonnonvarakeskuksessa vuoden 2017 elintarvikkeiden hinnanmuodostuksen mukaan.