Viikonloppuna lukuisat kamerat ja älypuhelimet suunnattiin kohti yötaivasta. Syynä oli perseidien eli tähdenlentojen parvi, joka valaisi taivasta etenkin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Silloin maan pinnalta saattoi havaita jopa kymmeniä tähdenlentoja tunnissa.
Luonnonnäytelmää oli kuvaamassa myös hämeenlinnalainen Mika Wist, joka ikuisti tähtisateen näyttävään kuvaan. Wist kuvasi taivasta Aulangon näkötornilla pilvisten sääennusteiden vuoksi jo aiempana yönä. Yö oli erityinen, sillä vastaava perseidien määrä ei ole jokaöinen tapahtuma.
– Kyllähän se todella komea oli. Sää oli suhteellisen suotuisa, mikä on aika harvinaista. Viimeisen kolmen vuoden aikana olen kuvannut perseidejä vain kaksi kertaa, koska muuten on ollut liian pilvistä, Wist kertoo.
Harrastajakuvaaja vangitsi kameralleen lukemattomia perseidien lentoja. Wist kuvasi järjestelmäkameralla ja yhdisti myöhemmin kuvankäsittelyohjelmalla noin 38 ruutua yhdeksi kuvaksi.
Wistin kuvasta voi laskea jopa 20 tähdenlentoa. Silti kuvaaja kertoo, että yön kirkkaimmat tähdenlennot eivät edes tallentuneet kameralle.
– Harmitti, että näyttävimmät menivät sivu suun, koska ne menivät toiseen suuntaan, kuin mihin kameran linssi sattui osoittamaan. Siellä oli muutamia todella kirkkaita.
Perseidit tarkoittavat meteoriparvea, joka näyttää maan pinnalta katsottuna tulevan Perseuksen tähtimuodostelmasta. Tähdenlentoparvi syntyy, kun Swift-Tuttle -komeetta kaartaa niin lähelle aurinkoa, että se alkaa sulaa.
Sulaessaan komeetta jättää jälkeensä pölyä ja kiveä. Hohtavaa pölyä kutsutaan tähdenlennoksi.
Aulangon näköalatasanteelta on komea näkymä suoraan koilliseen Perseuksen tähdistön suuntaan. Siksi paikka on oivallinen perseidien kuvaamiseen.
– Myös maisema on älyttömän hieno, kun tasanne on vähän korkeammalla maan tasasta. Sää oli välillä kirkas, mutta huntupilveä esiintyi suurimman osan yötä. Näyttää hyvältä, kun Hämeenlinnan valot heijastuvat pilviin, Wist kertoo.
Taivasta voi kuvata jopa älypuhelimella
Wist kuvasi perseidejä täyskennoisella järjestelmäkameralla, jossa on 14-millinen laajakulmainen linssi. Valotusaika oli 25 sekuntia, kameran aukko suurin mahdollinen ja ISO-arvo 400. Wist kuvasi jalustan panoraamapäätä käyttäen pystykuvia, jotka hän yhdisti myöhemmin kuvankäsittelyllä.
Valmiissa kuvassa on siis lukemattomia vierekkäisiä ja päällekkäisiä ruutuja.
– Kuvaan tavallaan riviä, jotka yhdistän tietokoneella. Näin pystyn kuvaamaan paljon pidempiä ajanjaksoja, kuin pelkästään yhdellä valotuksella, Wist selventää.
Wist arvelee, että aloittelijan yleisin virhe on kuvata automaattitarkennuksella. Se ei onnistu, koska kamera ei kykene tarkentamaan pikkuruisiin tähtiin.
Tähtiä tai vaikkapa revontulia voi kuvata millä tahansa kameralla, jonka suljinta voi pitää auki vähintään kymmenen sekuntia. Jopa kännykkäkameralla voi onnistua, jos sen asetuksista pystyy säätämään valotus- eli suljinajan.
Jalusta on pakollinen varuste. Aukko kannattaa asettaa mahdollisimman suureksi ja suunnata tarkennus äärettömään, neuvoo Wist.
– Iso-luku kannattaa säätää 400:n ja 1 600:n välille, jopa 3 200:een riippuen kamerasta. Tosin mitä isompi luku, sitä enemmän kuvaan tulee kohinaa.
Näin perseidit loistivat muualla
Viikonloppuna perseidien parvet innostivat kuvaajia ja muuten taivaanilmiöistä kiinnostuneita eri puolilla maailmaa. Tältä ilmiö näytti muun mussa Hongkongissa, Puolassa ja Saksassa.
Ursan mukaan perseidiparven aktiivisin huippu osui maanantain vastaiselle yölle, mutta niitä voi nähdä harvakseltaan 24. elokuuta asti. Ursan mukaan vielä maanantain ja tiistain välinen yö on hyvin otollinen perseidien näkemiseen.
Käytännössä perseidejä näkyy eteläisessä Suomessa, sillä pohjoisen yöt ovat vielä liian valoisia. Ilmiö näkyy parhaiten selkeällä säällä ja kaukana valosaasteesta.
Lue lisää: