Mehiläistarhaus on Reko Niemisen veressä. Miehen isoisä tarhasi jo 40-luvulla samassa paikassa, jossa Nieminen nyt asuu Vaimonsa Kia Hynnän kanssa. Isoisä teki hunajaa perheensä ja vaihdantatalouden tarpeisiin.
Myös Reko Niemisen ja Kiia Hynnän hunajabisnes sai alkunsa omavaraisuuden tavoittelusta. Siitä tarhaus laajeni pikkuhiljaa liiketoiminnaksi.
– Ensin myimme ja annoimme hunajaa sukulaisille. Sitten myimme Suomen sisällä ja nyt ulkomaille, Reko Nieminen kiteyttää.
Nieminen ja Hynnä pyörittävät kahdestaan Hikiän-nimistä hunajayritystä. Heillä on Hausjärven Hikiällä metsien suojissa useita mehiläistarhoja. Tarkkaa pesien määrää yrittäjät eivät paljasta. Se on yrityssalaisuus.
Pariskunta myy hunajansa käsittelemättömänä. Se purkitetaan heti linkoamisen jälkeen, eikä hunajaa lämmitetä tai vatkata. Lopputuote myydään 300 gramman purkeissa. Yksi purkki maksaa lähes 150 euroa.
Hikiän premium-hunaja kiinnostaa Itä-Aasiassa. Tuotteen isoimmat markkinat ovat tällä hetkellä Hong Kongissa ja Taiwanissa. Miksi kantahämäläinen hunaja kiehtoo aasialaista kuluttajaa?
– Suomalaisuus ja suomalaiset tuotteet ylipäänsä vetävät Aasiassa. Sitten on tietysti puhtaus, jolla me markkinoimme. Se on aasialaisille lähellä sydäntä, koska heillä ei välttämättä ole saatavilla niin puhtaita elintarvikkeita kuin meillä täällä, Reko Nieminen selittää.
– Ne, jotka ovat Suomesta kuulleet, tulevat messuilla hakemaan tuotettamme nimenomaan puhtauden takia. Monet ovat myös yllättyneet, että kylmästä Suomesta edes saa hunajaa, Kiia Hynnä kertoo.
Tie viennin kasvuun käy vatsan kautta
Hikiän hunaja on huolellisesti brändätty. Tuotteen markkinointi nojaa maamme vahvuuksiin: luontoon, puhtauteen ja turvallisuuteen. Ne ovat kovassa huudossa Aasiassa. Tämä on huomattu myös suomalaisyritysten kansainvälistymistä tukevassa Business Finlandissa.
Suomi-buumi näkyy varsinkin Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Annaleena Soult
– Suomi-buumi näkyy varsinkin Japanissa ja Etelä-Koreassa. Japanissa se on näkynyt aina, mutta Koreassa se on nyt selvästi aktivoitunut, kertoo Business Finlandin Food from Finland -ohjelman päällikkö Annaleena Soult.
Soult kertoo esimerkin eteläkorealaisesta maahantuojasta, joka ostaa suomalaisia marjavalmisteita.
– Hän on brändännyt ja nimennyt yhden valmiin tuotteen Finlandiaksi.
Business Finland aloitti toimintansa tämän vuoden alussa, kun Tekes ja Finpro yhdistyivät. Food from Finland on kasvuohjelma, jonka tarkoitus on edistää Suomen elintarvikevientiä.
Maamme elintarvikevienti kasvoi viime vuonna yli kymmenen prosenttia (Maaseudun Tulevaisuus). Soultin mukaan elintarvikkeiden viennissä on nyt kurottu kiinni tappio, joka syntyi, kun Venäjä rajoitti elintarvikkeiden tuontia maahansa vastatoimena EU:n Venäjä-pakotteille.
– Se mikä romahti loppuvuodesta 2014, on saatu kiinni muualta kuin Venäjältä eli markkinoita laajentamalla. Food from Finland on tässä laajentamisessa ollut aktiivinen, ohjelmapäällikkö puhuu.
Hän uskoo, että ruoka näyttelee erityisen isoa roolia Suomi-imagon vahvistamisessa ja sitä kautta viennin lisäämisessä.
– Ruoka on ensisijaisen tärkeä, koska sen kautta hahmotetaan paljon maata ja sen kulttuuria.
Emme tähtää siihen, että myymme jokaiselle hongkongilaiselle hunajaa.
Reko Nieminen
Seuraavaksi Manner-Kiinan apajille?
Reko Niemisen ja Kiia Hynnän käsittelemätön hunaja on yksi ruokatuote, joka tekee Suomea tunnetummaksi maailmalla.
Aasialaiset tilaavat kallista hunajaa noin sadan purkin erissä, eli volyymit ovat vielä pieniä. Yrittäjät pyrkivät tulevaisuudessa kasvattamaan myyntiään, mutta hosumatta.
– Hong Kongissakin on vielä paljon ruodittavaa. Katsotaan mikä se luonnollinen kasvusuunta sitten on. Manner-Kiina on vähän vielä mysteeri meille, mutta eiköhän sekin siitä aukea, Reko Nieminen kaavailee.
Tyypillinen Hikiän premium-hunajan ostaja on yli 40-vuotias aasialaisnainen, joka on tulotasoltaan hieman keskiluokkaa varakkaampi.
– Emme tähtää siihen, että myymme jokaiselle hongkongilaiselle hunajaa. Yritämme päästä tiettyyn verrattain kapeaan rakoon ja tavoittaa kohderyhmämme, Nieminen sanoo.
Vaikka pienen hämäläisyrityksen hunajakaupat eivät heilauta vientitilastoja suuntaan tai toiseen, on Hikiänkin panos Suomen kannalta merkityksellinen, Annaleena Soult uskoo.
– Tärkeintä on mielestäni se, että laatutuotetta myyvä yritys pääse tuollaisilla markkinoilla läpi. Se vahvistaa entisestään hyvää imagoa ja valaa uskoa muihin suomalaisyrittäjiin.
Päivitetty 16.8.2018 klo 15:59: Suomen elintarvikeviennin tappio johtui Venäjän länsimaille asettamista vastapakotteista, ei suoraan EU:n määrämien pakotteiden takia.