Syvä huokaus. Chileläinen Francisco Moreno oli viime syksynä ensimmäisiä ulkomaalaisopiskelijoita, joita lukuvuosimaksu-uudistus kosketti.
32-vuotias Moreno opiskelee nyt toista vuotta Helsingin yliopistossa kansainvälisen politiikan ja viestinnän maisteriohjelmassa.
Syvä huokaus ei johdu, etteikö Moreno olisi tottunut lukuvuosimaksuihin. Myös Chilessä opiskelu on maksullista.
Suomessa lukuvuosimaksu maksetaan kuitenkin könttäsummana, joten Morenon täytyi hankkia vaadittava summa kasaan jo ennen lukukauden alkua.
Morenon tutkinto-ohjelmassa yksi lukuvuosi maksaa 13 000 euroa, mutta todellisuudessa kulut nousevat Suomessa asuessa korkeammaksi.
– On ollut vaikeaa, kyllä niin voi sanoa. Olen laskenut, että kokonaisuudessaan minulla kuluu noin 50 000 euroa tähän. Kun miettii, paljonko se tekee per kuukausi, niin onhan se iso määrä rahaa, Moreno toteaa.
Hän ei saanut apurahaa, eikä hänen perheensä avusta maksuissa. Moreno on koettanut säästää rahaa ja ottanut lainaa.
– Järjestelmä ei ole yhtään joustava. Olisi helpompaa, jos maksun voisi maksaa esimerkiksi kolmessa osassa tai kuukausi kerrallaan, kuten useissa muissa maissa.
Apurahan pitäisi olla juuri se, joka auttaa ulkomaalaisopiskelijoita varallisuudesta huolimatta opiskelemaan Suomessa. Morenon mukaan apurahoja myöntäessään yliopisto kiinnittää kuitenkin liikaa huomiota arvosanoihin eikä esimerkiksi muuhun aktiivisuuteen.
Moreno on esimerkiksi opettanut espanjaa opintojensa ohella, mutta se ei riittänyt.
– Minulla on vain opiskelijakortti, jolla saan ruokaa edullisemmin, hän naurahtaa saamastaan avustuksesta opiskeluihin ja elämiseen Suomessa.
"Lukuvuosimaksut lisäävät arvostusta ja vetovoimaa"
Suurin osa Suomeen saapuvista ulkomaalaisista opiskelijoista aloittaa opintonsa pääkaupunkiseudulla – onhan alueella korkeakoulujakin maan mittakaavassa selkeästi eniten.
Yle kysyi neljältä pääkaupunkiseudun korkeakoululta, miten lukuvuosimaksut ovat vaikuttaneet hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriin sekä mitä kulunut vuosi on jättänyt käteen. Haaga-Helia ja Metropolia edustivat ammattikorkeakouluja, ja yliopistoista vastauksia antoivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.
Vuonna 2017 käyttöön otetut lukuvuosimaksut koskevat EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita.
Juuri näiltä alueilta tulevien hakijamäärän laskusta raportoivat kaikki neljä pääkaupunkiseudun korkeakoulua. Paljonko opiskelijoita oli vähemmän verrattuna aikaisempaan, se oli koulukohtaista.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston osalta hakijamäärät eivät romahtaneet niin paljoa, kuin etukäteen pelättiin, kertoo oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting. Nyt Aalto-yliopistossa hakijoita, mutta myös paikan vastaanottaneita on edellisvuotta enemmän.
Viime vuonna uutisoitiin, kuinka Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin haki reilusti vähemmän kuin aiempana vuotena. Etenkin EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisia hakijoiden, eli maksuvelvollisten, määrä oli laskenut.
Nyt tästä on kuitenkin noustu ja hurjasti. Helsingin yliopiston kehitysjohtajan Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan kansainvälisten koulutusohjelmien hakijamäärissä kasvua oli lähes 83 prosenttia. Myös paikan vastaanottaneita, kuten lukuvuosimaksun maksaneita tai siihen velvollisia, oli nyt viime vuotta enemmän.
Osittain nousua selittää se, että Helsingin yliopisto lisäsi koulutusohjelmatarjontaansa. Mutta ei kuitenkaan ihan kokonaan, Niinistö-Sivuranta toteaa.
– Lukuvuosimaksut lisäävät myös koulutuksen arvostusta ja vetovoimaa: kun on maksullista, sen ajatellaan olevan myös parempaa.
Markkinoinnilla on merkitystä
Haaga-Helian ammattikorkeakoulu oli lukuvuosimaksujen osalta edelläkävijä, sillä se otti uudistuksen käyttöön jo kevätlukukaudella 2017.
– Kuulumme niihin korkeakouluihin, jotka ovat alusta asti lobanneet, että lukuvuosimaksujen käyttöönotto olisi kansantaloudellisesti järkevää myös Suomessa, Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko kertoo.
Kokon mukaan heillä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien hakijamäärät laskivat uudistuksen jälkeen noin viidenneksen. Tänä syksynä tilanne näyttää jo paremmalta, ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulun aloittaa parisenkymmentä lukuvuosimaksun maksanutta enemmän kuin viime vuonna.
Ainoastaan Suomen suurin ammattikorkeakoulu Metropolia ilmoittaa, ettei suunta ole lähtenyt romahduksen jälkeen nousuun. Metropoliassa EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden hakijamäärä kansainvälisiin koulutusohjelmiin putosi noin puoleen, arvioi oppimisjohtaja Tapani Martti.
Lukuvuosimaksun maksaneita on tänä syksynä suunnilleen saman verran kuin viime vuonna.
Martti kuitenkin huomauttaa, että kansainvälisten koulutusohjelmien markkinointi ei ole ollut Metropolian agendan kärkipäässä.
– Toiset ammattikorkeakoulut ovat panostaneet tähän huomattavasti enemmän kuin me. On esimerkiksi ollut selkeästi tarjontaa tiettyihin maihin, Martti sanoo.
Hän toivookin, että tulevaisuudessa Suomen korkeakouluja voitaisiin markkinoida maailmalla yhteistyössä. Näin yksittäiset suomalaiset korkeakoulut eivät hukkuisi siihen valtavaan massaan, mitä kansainvälisesti opiskelijoille tarjotaan.
Korkeakoulujen kertoman perusteella maksuvelvollisia opiskelijoita tulee erityisesti Kiinasta. Myös venäläisiä ja intialaisia opiskelijoita on iso osa. Muita mainittuja maita olivat esimerkiksi Meksiko, Pakistan, Yhdysvallat ja Nigeria.
Apurahajärjestelmä on pakollinen, mutta käytännöt ovat kirjavia
Pelkäävätkö korkeakoulut, että lukuvuosimaksujen takia osa pätevistä opiskelijoista jättäisi hakematta Suomeen opiskelemaan ja tilalle tulisivat vain ne, joilla on varaa?
Haaga-Helian rehtorin Teemu Kokon mukaan enemmän se herätti ihmetystä, ettei maksuja aiemmin ollut.
– Tuli kommenttia, että voiko ilmainen olla hyvää. Olimme ikään kuin poikkeus kansainvälisesti, Kokko sanoo.
Toisaalta korkeakoulut painottavat apurahajärjestelmän merkitystä. Järjestelmä on pakollinen, mutta muuten koulut saavat itse päättää, miten sen toteuttavat. Esimerkiksi Haaga-Helia myöntää apurahan vasta opiskelijan toiselle opiskeluvuodelle.
Yleensä apurahaa myönnetään opintomenestyksen perusteella.
– Saajat päätetään akateemisin tai taiteellisin perustein, ja parhaat hakijat voivat saada sen. Näin on katsottu, että opiskelu on tasaveroisesti mahdollista riippumatta opiskelijan taustasta tai varallisuudesta, kertoo Eija Zitting Aalto-yliopiston käytänteistä.
Apurahan myöntämisperusteissa on kuitenkin koettu ongelmia. Helsingin yliopistossa opiskelevan Francisco Morenon lisäksi myös toinen ulkomaalaisopiskelija kertoi Ylelle samaa.
Järjestelmä ei opiskelijan mukaan huomioi sitä, että osa opettajista merkitsee opintopisteet ja arvosanat hyvin myöhään – toisinaan liian myöhään apurahahakemuksen kannalta. Lisäksi jos apurahan saaja ei otakaan opiskelupaikkaa vastaan, ei ole olemassa varasijoja, joiden perusteella raha siirtyisi toiselle, Suomeen saapuvalle opiskelijalle.
Helsingin yliopistosta Susanna Niinistö-Sivuranta vastaa, että kyseiset huolenaiheet apurahajärjestelmästä ovat yliopiston tiedossa. Opiskelijoiden palautteita on kuultu ja järjestelmää kehitetään parhaillaan.
Arvion mukaan vain noin kolmasosa maksuvelvollisista maksaa opiskelustaan täyden lukuvuosimaksun hinnan, toteaa Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Yle uutisoi aiheesta keväällä.
Loput EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat saavat apurahaa tai heillä on pysyvä tai jatkuva oleskelulupa Suomeen, jolloin lukuvuosimaksua ei tarvitse maksaa.
Rahoille vastinetta?
Suomessa lukuvuosimaksut vaihtelevat noin 2 100:n ja 18 000 euron välillä. Birgitta Vuorisen mukaan suurin osa korkeakouluista on hinnoitellut koulutusohjelmansa haitarin keskivaiheille.
Esimerkiksi Helsingin yliopisto pyytää lukuvuosimaksuja koulutusohjelmasta riippuen 13 000–18 000 euroa. Näihin summiin päädyttiin vertailemalla lukuvuosimaksuja muissa yliopistoissa maailmalla.
– Hinnat on suhteutettu vastaviin kansainvälisiin yliopistoihin. Tutkimusyliopistoihin ja sellaisiin, jotka ovat ranking-tuloksissa 100 parhaan joukossa, nämä ovat meidän verrokkeja, Susanna Niinistö-Sivuranta kertoo.
Entä kokevatko korkeakoulut, että vaatimus laadusta olisi kasvanut opetuksen maksullisuuden myötä, ja ovatko ne tehneet muutoksia lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen?
Ei ja ei, vastaavat pääkaupunkiseudun neljä korkeakoulua. Suomalaista opetusta pidetään jo lähtökohtaisesti korkealaatuisena kansainvälisesti vertailtuna eikä muutoksille ole nähty tarvetta.
– Meillä on asiasta keskusteltu, mutta olemme valinneet sen linjan, että emme kehitä tutkinnon hintaan sisältyviä lisäpalveluja, kertoo esimerkiksi Metropolian oppimisjohtaja Martti.
Lisäksi korkeakouluista muistutetaan, että kansainväliset koulutusohjelmat eivät ole vain niille, jotka maksavat siitä. Joukossa samoilla kursseilla ja koulutuksissa on myös esimerkiksi suomalaisia tutkintoa suorittavia opiskelijoita.
Yksi lukuvuosimaksujen käyttöönoton tavoitteista on tuoda lisää rahaa korkeakouluille. Vielä maksuilla ei kuitenkaan ole päässyt tienaamaan.
Monessa paikassa ollaan aikalailla plus-miinus-nolla-tilanteessa. Toisin sanoen lukuvuosimaksut kattavat apurahajärjestelmän ja esimerkiksi lukuvuosimaksuista aiheutuvat hallinnolliset ja markkinointiin menevät kulut.
– Ei se varsinaisesti ole merkittävä tulonlähde, mutta emme mitään häviäkään, kiteyttää Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.
Opiskelijat ennakoivat maksujen tuloa
Myös valtakunnallisesti suurin notkahdus kansainvälisiin koulutusohjelmiin hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määrässä tapahtui heti viime vuonna, kun lukuvuosimaksut otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön kaikissa Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
Notkahdus koski nimenomaan maksuvelvollisia, EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevia ulkomaalaisopiskelijoita.
Nyt suunta on kääntynyt jälleen, kertoo opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuorinen johtaa seuranta- ja arviointiryhmää, joka tarkastelee lukuvuosimaksujen käyttöönottoa ja vaikutuksia korkeakouluissa.
– Ei ihan samassa tilanteessa olla vielä kuin ennen lukuvuosimaksuja, mutta noususuuntaa on hakijoiden ja sitä myötä todennäköisesti myös paikan vastaanottaneiden määrässä, Vuorinen arvioi.
Mutta mistä johtuu ilmiö, että ensin hakijamäärät romahtavat ja sitten lähtevät uudelleen nousuun? Vuorisen mukaan samanlainen tilanne on ilmennyt myös muissa Pohjoismaissa, joissa lukuvuosimaksut on otettu käyttöön kaikille maksuttoman koulutuksen jälkeen.
– Suomessa, kuten myös Tanskassa ja Ruotsissa, uudistuksesta on tiedotettu hyvissä ajoin. Se on jonkin verran kasvattanut hakijoiden ja paikan vastaanottaneiden määriä ennen lukuvuosimaksun käyttöönottoa. On ollut jopa hieman piikkiä, Vuorinen selittää.
Toisin sanoen ulkomailta tulevat, nyt maksuvelvolliset opiskelijat ovat saattaneet ennakoida tulevaa. Suurin syy toki on lukuvuosimaksojen käyttöönotto.
Lukuvuosimaksujen seuranta- ja arvioiryhmän väliraportti julkaistaan syyskuussa. Raporttia varten useampi sata opiskelijaa vastasi maksua koskeviin kysymyksiin.
Vuorisen mukaan analyysi on vielä kesken, mutta joitain pointteja kyselystä on jo nostettavissa. Esimerkiksi suurin osa vastanneista on ollut tyytyväisiä hakumenettelyyn. Myös opetuksen laatu on kerännyt kiitosta.
Kehitettävää puolestaan on uraohjaus- ja työllistymispalveluissa.
"Teillä on hieno maa"
Francisco Moreno ei halua vain valittaa. Vaikeudethan kuuluvat elämään, Moreno naurahtaa.
Hän kertoo olevansa onnekas, että voi opiskella Suomessa.
– Koulutus ennen kaikkea, se on ykkösjuttunne. Teillä on hieno maa, joten suojelkaa arvojanne, kuten tasa-arvoa, ja pitäkää yhteiskuntanne tältä osin kunnossa. Kansainvälistymisen kannalta teidän pitäisi kuitenkin pohtia sitä, miten näitä asioita ja Suomea markkinoidaan ulkomaille.
Lukuvuosimaksujen ongelmakohdat Moreno haluaakin tuoda esiin tulevien opiskelijoiden takia: jotta Suomi pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona myös tulevaisuudessa.
Vaihtoehtoja kun maailmalla riittää.