TOKIO Kuvaruudulla pyörii video japanilaiselta kulttuurifestivaalilta. Lohikäärmeet ja muut värikkäät hahmot tuntuvat melkein kolmiulotteisilta. Niin tarkka kuva on, niin upeasti toistuvat värit. Wau!
Japanin yleisradioyhtiö NHK esittelee valtavan tutkimusosastonsa pääoven viereen rakennetussa katseluhuoneessa suurta 8K- televisiota.
Tunne kolmiulotteisuudesta johtuu siitä, että 8K-kuvassa on kuvapikseleitä, joista kuva muodostuu, 16 kertaa enemmän kuin HD- eli teräväpiirtonäytössä, selittää NHK:n tiede ja teknologiatutkimusyksikön johtaja Kensuke Hisatomi.
NHK aikoo lähettää vuoden 2020 Tokion olympialaiset 8K-kuvanlaadulla.
Jotta tarkasta kuvasta saisi kaiken irti, pitää kuitenkin olla 8K-vastaanotin. Sellaisen saa Japanissa noin 8 600 eurolla. Se tekee kuitenkin vasta tuloaan: keväällä valmistajia oli vain yksi. Hiljattain yksi valmistaja esitteli malliaan Keski-Euroopassa.
Sitä, kuinka moni aikoo japanilainen hankkia 8K-vastaanottimen, ei tiedä kukaan.
8K-telkkareita saa jo myös Suomesta: verkkokaupan sivuilla yhden mallin hinta on piirua vaille 15 000 euroa.
8K:n tulevaisuus näyttää epävarmalta
Itse asiassa koko 8K:n tulevaisuus ei ole ollenkaan niin selvä kuin japanilaisyhtiöt, yleisradioyhtiö mukaan lukien, ehkä toivoisivat.
Ylen tuotannosta ja tekniikasta vastaava johtaja Janne Yli-Äyhö sanoo,että8K-formaatista ei "juuri kukaan puhu tällä hetkellä."
Hänen mielestään kyse on enemmän japanilaisesta teollisuuspolitiikasta kuin varteenotettavasta tulevaisuuden tekniikasta. Eli japanilaiset yrittävät tarjota muille maille tekniikkaa, joka toisi töitä japanilaisille laitevalmistajille.
Kokonaan toinen kysymys on, haluavatko muiden maiden broadcast-yhtiöt tai kuluttajat siirtyä formaattiin joskus. Ainakaan Suomessa tätä halua ei näytä juuri nyt olevan.
Edes 8K-kuvanlaatua heikompi 4K ei ole vielä lyönyt itseään kunnolla läpi. 4K-sisältöjä on jonkin verran saatavilla, mutta esimerkiksi Suomessa ollaan vasta siirtymässä 4K:ta heikompaan HD- eli teräväpiirtotekniikkaan. Osa kanavista lähetetään edelleen heikompilaatuisena SD-kuvana.
Suomalaiset eivät ole innokkaita uusimaan vastaanottimiaan nykyaikaisiksi
Eikä teräväpiirtotelevisotakaan ole läheskään kaikilla. Suomalaisista kotitalouksista, joissa televisiota katsotaan antennin välittämänä, vain puolella on sellainen. Kaapelitalouksistakin teräväpiirtotelevisio on vain noin 70 prosentilla.
HD-laadusta tai sitä paremmasta kuvasta ei ole iloa niin kauan kuin vastaanotin ei kykene sen ominaisuuksia toistamaan.
Yle lähettää käytännössä kaiken ohjelmistonsa HD-laatuisena. Kuvanlaatua joudutaan kuitenkin heikentämään, jotta kuva näkyisi hyvälaatuisena myös niissä talouksissa, joissa ei ole HD-vastaanotinta.
Isolla osalla suomalaisista ei siis ole teräväpiirtotelevisiota vielä lainkaan. Millainen televisio siis kannattaisi hankkia? Pitäisikö sen pystyä toistamaan HD-kuvaa, 4K-kuvaa vai 8K -kuvaa, kuten Japanissa?
Asia ei ole sen selvempi kuin VHS- ja Beta-videoformaattien kamppailu suosiosta muutama vuosikymmen sitten.
Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö pohtii, voisiko teknologiakilpailun voittaakin yllätyshevonen: ei mikään aiemmin mainituista, vaan HDR eli High Dynamic Range. Tekniikka, joka tarkoittaa 4K:ta parempaa kuvanlaatua.
– HDR ei tarjoa suurempaa määrää pikseleitä vaan parempia pikseleitä, parempia värejä, parempaa syväterävyyttä. Testien mukaan se tarjoaa käytännössä parempaa kuvaa kuin 4K, hän sanoo.
Yli-Äyhö pitää mahdollisena, että vaikka Yle valmistautuu niin sanottuun HD-siirtymään koko Suomessa muutaman vuoden päästä, saattaa joku toinen teknologia olla silloin parempi vaihtoehto.
Tässä villakoiran ydin näyttääkin olevan. Tekniikka kehittyy ja paranee, mutta kaikki kuluttajat eivät ole valmiita hankkimaan uusia vempaimia.
– Ensin pitää saada HD markkinoille. Se on seuraava tekniikka, joka tulee koko kansalle jakoon. Tulevaisuudessa tämä HDR näyttää kuitenkin kaikkein todennäköisimmältä.
Telkkarinostaja näyttää siis ottavan riskin, valitseepa hän melkein minkä tahansa edellä mainituista formaateista. TV-näyttöjen elinkaari on lyhentynyt vain noin viiteen vuoteen. Siinä ajassa tekniikka ehtii kehittyä harppauksin.
Japanilaiset kehuvat kehittäneensä myös kolmiulotteisen äänen
Japanin yleisradioyhtiön katseluhuoneeseenon rakennettu myös järjestelmä, jota he kutsuvat 3D:ksi eli kolmiulotteiseksi äänijärjestelmäksi.
Paketti sisältää 22.2-kaiuttimen järjestelmän. Eli 22 kaiuttimen lisäksi mukana on kaksi bassotaajuuksia toistava subwooferia. Äänilähteen eri ääniä voidaan jakaa eri kaiuttimiin ja synnyttää siten luonnollisemmalta vaikuttava ääniympäristö.
Vaikka ääni luokin kolmiulotteisuuden tunnetta, voi järjestelmän toteuttaminen tavalliseen kotiolohuoneeseen olla enemmän kuin haastavaa.
Yleisradio lähettää tällä hetkellä kahdenlaista ääntä: 5.1-tilaääntä ja stereoääntä.
Pohdinnassa on, pitäisikö kaikki ääni lähettää jatkossa pelkästään stereona. Kyse on rahasta, mutta toisaalta suurin osa katselusta tapahtuu niin sanotun soundbarin kautta eli joko television omista kaiuttimista tai erillisestä kaiutinpaketista.
Kotiteatteripaketin omistavalle tämä olisi pettymys.
TV-ruudut kehittyvät sisustuselementeiksi lähivuosina
NHK:lla kehitetään parhaillaan myös kolmiulotteista näyttöruutua, jonka käytössä ei tarvita erillisiä 3D-laseja.
Yhtiötä kiinnostaisi kehittää myös hologrammitelevisio, mutta sen kehitys on tutkimusosaston johtajan mukaan vielä alkutekijöissään.
Joka tapauksessa uutuuksien markkinoilletulo on vielä kaukainen haave. Siitä tulee totta ehkä 2030-luvulla.
Sen sijaan taipuisa, rullattava näyttöruutu saattaa toteutua jo paljon aikaisemmin.
– Olemme kehittäneet pienen rullattavan näytön, jotta voimme nähdä toimiiko sellainen vai ei. Jos näytön kokoa pystytään kasvattamaan ja saamme siihen enemmän kuvapisteitä, voi rullattava näyttö olla todellisuutta, sanoo tohtori Hisatomi NHK:lta.
Ylen tuotantojohtaja uskoo, että rullattavien näyttöjen kehitys edistyy tuotantoon saakka.
– Kyllä. Televisiosta tulee sisustuselementti. Niitä voi liimailla seiniin ja pylväisiin, Yli-Äyhö ennustaa.
Kello 15:39 lisätty tieto 8K-television hinnasta Suomessa