Turun hovioikeudessa alkoi tänään tiistaina uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) ja siihen kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen lakkauttamisesta tehdyn kantelun käsittely.
Kyseessä on poikkeuksellinen oikeudenkäynti, sillä Suomessa on lakkautettu yhdistyksiä edellisen kerran 1970-luvulla. Tuolloin kiellettiin neljä kansallissosialisti Pekka Siitoimen perustamaa järjestöä.
Poliisihallitus katsoo, että järjestön toiminta on olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja. Poliisihallituksen mukaan järjestö on muun muassa rasistinen, levittää vihapuhetta, kieltää holokaustin ja on avoimen väkivaltainen.
Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi yhdistykset lakkautettavaksi viime marraskuussa.
Pohjoismainen Vastarintaliike ei ole rekisteröitynyt yhdistykseksi, mutta Poliisihallitus katsoo, että PVL on aatteellisesti toimiva, rekisteröimätön yhdistys.
PVL on vastustanut lakkauttamista ja puolustautunut muun muassa sanan- ja yhdistymisenvapaudella. PVL:n mukaan käräjäoikeuden ratkaisu rikkoo heidän perusoikeuksiaan.
Kaksi vastaajaa henkilökohtaisesti paikalla
Hovioikeuskäsittely alkoi tiistaina kello 10. Yle seurasi päivän kulkua oikeustalolta käsin.
Oikeuskäsittelyyn saapui henkilökohtaisesti paikan päälle Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen osaston puheenjohtaja Antti Niemi sekä Helsingin eteläisen ryhmän johtaja.
Poliisihallituksen asianajaja Markku Fredman tai uusnatsijärjestön johtohahmo Antti Niemi eivät halunneet kommentoida oikeuskäsittelyä Ylelle.
Ensin äänessä oli valittaja eli Vastarintaliike ja heidän asianajajansa Tommi Koivistoinen.
Vastarintaliikkeen mukaan vaatimus lakkauttamisesta perustuu hyvin tulkinnanvaraiseen käsitteeseen hyvän tavan vastaisuudesta. Vastarintaliikkeen mukaan tästä ei ole olemassa vakiintunutta ihmisoikeustuomioistuinkäytäntöä.
Vastarintaliike painottaa, että kotimaisessa oikeuskäytännössä ainoat vastaavanlaiset lakkauttamishakemukset viime vuosikymmeniltä ovat kohdistuneet moottoripyöräkerho Cannonballiin kytkeytyneisiin yhdistyksiin. Tuomioistuimet ovat Vastarintaliikeen mukaan päätyneet hylkäämään vaatimukset.
PVL:n mukaan toiminta on maltillista
Vastarintaliikkeen mielestä se on määritellyt kansallissosialismin uudelleen, eikä heidän määrittelyynsä kuulu rotuvihaa. PVL:n mukaan heidän määritelmänsä mukaan kansallissosialismi tarkoittaa luonnon kanssa sopusoinnussa elämistä, eikä se tarkoita "valkoista ylivaltaa".
Vastarintaliike vetoaa kirjallisissa todisteissaan yhdistyksen yleishyödyllisyyteen ja sen antamaan "suomalaisapuun", johon kuuluu katupartiointia, ruoka-apua, lahjoituksia eläinsuojeluyhdistykselle ja luonnonsuojelua. Poliisihallitus puolestaan katsoo, että todistelu on omiaan tukemaan käsitystä yhdistyksen rasistisista motiiveista, sillä apua jaetaan etnisin perustein.
PVL perustelee lakkauttamispäätöksen kumoamista myös sillä, että sen toiminta on muihin äärijärjestöihin verrattuna maltillista, sillä on vain vähän jäseniä ja sen jäsenillä on vähäistä rikostaustaa.
Käräjäoikeuskäsittelyn aikana suojelupoliisin tutkija arvoi, että Vastarintaliikkeellä olisi Suomessa 80–85 jäsentä. He ovat suojelupoliisin käsityksen mukaan koulutetumpia ja heillä on vähemmän rikostaustaa kuin rasististen skinhead-ryhmien jäsenistöllä.
Poliisihallitus: Hyvää tapaa rikotaan ihannoimalla rikollista toimintaa
Yhdistyksen lakkauttamista vaati poliisihallitus. Sen mukaan yhdistys ihannoi väkivaltaa, levittää vihapuhetta ja Vastarintaliikkeen verkkosivuston sisällöt ovat juutalaisvastaisia ja rasistisia.
Yhdistyksen tavoitteena on poliisihallituksen mielestä levittää rotuoppia, valkoista ylivaltaa ja juutalaisvastaisuutta. Poliisihallitus luonnehtii järjestön toimintaa militantiksi äärijärjestöksi, jonka tavoitteena on kumota valtiosääntö tarvittaessa väkivaltaisen vallankumouksen kautta.
Poliisihallituksen asianajaja Markku Fredman kertoi oikeudessa, että syyskuussa 2016 Helsingin asema-aukiolla Vastarintaliikkeen kokoontumisen yhteydessä tapahtunut pahoinpitely lienee ollut ratkaiseva tekijä, että poliisihallitus päätti ryhtyä vaatimaan yhdistyksen lakkauttamista.
Helsingin asema-aukiolla yksi PVL:n aktiivi syyllistyi törkeään pahoinpitelyyn potkaisemalla niin kutsutulla hyppypotkulla ohikulkijaa. Hovioikeus tuomitsi miehen kahden vuoden ja kolmen kuukauden mittaiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tapauksesta on haettu valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Fredmanin mukaan hyvän tavan vastaisuus voi ilmetä muun muassa rikollisen toiminnan ihannointina. Vastarintaliike on jälkikäteen kerännyt rahaa ja palkinnut hyppypotkun tehneen miehen.
Vastarintaliikkeen mukaan miehen palkitseminen liittyi hänen ansioihinsa PVL:n toiminnassa. Järjestön mukaan väkivaltaiset teot ja niiden suunnittelu johtavat erottamiseen. Väkivaltaa saa järjestön mukaan käyttää vain hätävarjeluna.
PVL valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hoviin
Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi marraskuussa 2017 antamassaan ratkaisussa, että PVL ja siihen kytkeytyvä toiminta eivät ole yhdistymis- ja sananvapauden suojan piirissä, sillä ne loukkaavat muiden perus- ja ihmisoikeuksia.
Käräjäoikeus julisti päätöksellään järjestöt lakkautetuiksi.
Käräjäoikeuden ratkaisu ei kuitenkaan jäänyt lainvoimaiseksi, sillä PVL:n johto valitti tuomiosta hoviin. He kiistävät yhdistyksen toimivan lain ja hyvän tavan vastaisesti. Yhdistyksen mukaan varoitus olisi sille riittävä seuraamus.
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen lakkautusta vaati poliisihallitus.
Poliisihallitus vaati yhdistyksen määräämistä käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen väliaikaiseen toimintakieltoon, mutta hovioikeus hylkäsi vaatimuksen.
Siispä uusnatsijärjestö on saanut toistaiseksi jatkaa toimintaansa.
Yksi uusi todiste
Tapausta käsitellään Turun hovioikeudessa tällä viikolla ainakin kaksi päivää. Tänään tiistaina käytiin läpi kirjallisia todisteita.
Hovissa esitetyt todisteet ovat muutoin samat kuin käräjäoikeudessa, mutta poliisihallitus esittää uutena todisteena hovioikeuden tuomion, joka koskee Helsingin asema-aukion hyppypotkua ja sen rasistista motiivia.
Poliisihallituksen mukaan tämä on yksi raskauttava tekijä yhdistyksen hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa. Vastarintaliike kyseenalaisti todisteen merkityksen sillä perusteella, että tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Huomenna keskiviikkona oikeudessa kuullaan yhteensä viittä ihmistä.
He ovat Vastarintaliikkeen johtohahmo Antti Niemi, Helsingin eteläisen ryhmän johtaja sekä Pohjoinen Perinne -yhdistyksen puheenjohtaja. Lisäksi tarkoitus on kuulla PVL:n Ruotsin osaston johtajaa.
Poliisihallitus puolestaan on asettanut henkilötodistajaksi suojelupoliisin kotimaisten ääriliikkeiden liikehdinnän tutkijan.
Hovioikeus oli varautunut runsaaseen yleisöön
Hovioikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa 30 vuorokauden kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä.
Hovioikeus oli varautunut siihen, että paikalle saapuu runsaasti mediaa ja muuta yleisöä. Paikalla on toistakymmentä toimittajaa, mutta ei juurikaan muuta yleisöä.
Reilu viikko sitten Turussa järjestettyyn PVL:n mielenilmaukseen osallistui poliisin mukaan reilut 300 ihmistä. Uusnatsit marssivat Turun puukotusten vuosipäivänä.
Tänään tiistaina hovioikeustalolla ja sen edessä oli rauhallista.
Ylen A-studio käsittelee tiistaina kello 21 alkavassa lähetyksessään Pohjoismaista Vastarintaliikettä ja tänään alkanutta oikeudenkäyntiä. Aiheesta ovat keskustelemassa Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen ja rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
Täsmennetty 28.8.2018 kello 14.18 artikkelissa muutaman kerran mainittu 'hyvän maun vastaisuus' 'hyvän tavan vastaisuudeksi'.
Lue myös:
Tutkija arvioi oikeudessa: Pohjoismaisella vastarintaliikkeellä 80–85 jäsentä