Norjan Nobel-komitea sanoo, että Myanmarin siviilihallituksen johtajalta Aung San Suu Kyiltä ei voida viedä Nobelin rauhanpalkintoa. Komitean säännöt eivät salli palkinnon perumista jälkikäteen.
Maanantaina julkaistu YK-raportti syytti kaakkoisaasialaisen Myanmarin armeijaa rohingya-muslimeihin kohdistuneista joukkomurhista ja raiskauksista.
Raportin mukaan armeijan toimia pitäisi tutkia kansanmurhana. Noin 700 000 rohingya-muslimia on paennut naapurimaahan Bangladeshiin.
Aung San Suu Kyitä raportti arvosteli passiivisuudesta.
– Aung San Suu Kyi ei ole käyttänyt asemaansa hallituksen tosiasiallisena johtajana tai moraalista arvovaltaansa pysäyttääkseen tai estääkseen tapahtumia Rakhinen osavaltiossa, raportissa kirjoitetaan.
Raportin mukaan Myanmarin siviilihallinnolla on sinällään hyvin rajalliset keinot rajoittaa vaikutusvaltaisen armeijan toimia, mutta se ei käyttänyt niitäkään.
Palkinto annetaan menneistä teoista
Myanmarin sotilasjunttaa uhmannut demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyi sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991, kun hän oli armeijan määräämässä kotiarestissa.
Myanmar, entinen Burma, aloitti vuonna 2010 siirtymän sotilasvallasta siviilihallintoon, mikä mahdollisti Aung San Suu Kyin puolueen vaalivoiton ensimmäisissä vapaissa vaaleissa 2015 ja Suu Kyin nousun hallituksen johtoon.
Samaan aikaan armeija silti säilytti vahvan asemansa Myanmarissa.
– On tärkeää muistaa, että Nobelin palkinto, oli se sitten fysiikasta, kirjallisuudesta tai rauhasta, annetaan jostain palkitsemisen arvoisista ponnisteluista tai saavutuksista menneisyydessä, Nobel-komitean sihteeri Olav Njølstad sanoi.
– Aung San Suu Kyi voitti Nobelin rauhanpalkinnon taistelustaan demokratian ja vapauden puolesta vuoteen 1991 mennessä, jolloin hänelle annettiin tämä palkinto.
Aiheesta aiemmin:
YK:n tutkijat: Myanmarin sotilasjohtajia pitäisi syyttää kansanmurhasta 27.8.2018