Merenkurkun alueella on loppukesän aikana esiintynyt sinilevää enemmän ja laajemmilla alueilla kuin aikaisemmin. Normaalikesiin verrattuna kukinnot ovat olleet myös pitkäaikaisempia.
Syy tähän on poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, mutta levien runsastuminen kertoo myös siitä, että rehevöityminen Merenkurkussa on lisääntynyt.
Kohtalaisia kukintoja
Erikoistutkija Hans-Göran Lax on tarkkaillut levätilanteen kehittymistä työpöytänsä ääressä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa mutta myös omassa mökkirannassaan.
Laxilla on ollut mökki Raippaluodonselän rannalla 30 vuoden ajan. Viime päivinä sinilevää on ollut enemmän kuin koskaan.
– Viime viikon lopulla meillä oli tässä aika paljon kukintoja.
Voimistunut tuuli on hajottanut kukinnot, mutta edelleen ne ovat silmin nähtävissä. Hans-Göran Lax muistuttaa, että vaikka Merenkurkussa on nyt aikaisempaa enemmän sinilevää, kukinnot ovat silti vain kohtalaisia.
– Jos menet vähän etelämmäksi niin saat ajaa tällaisessa puurossa selälläkin. Sellainen tilanne meillä ei vielä ole, huomauttaa Lax.
Raja tulossa vastaan
Pitkään Merenkurkun tilannetta seurannut tutkija toivoo, että viimeistään nyt on herätyksen hetki. Merenkurkussakin ravinnekuormituksen raja alkaa tulla vastaan.
Lax näkeekin merkkejä siitä, että levätilanne voi pahentua pysyvästi. Talvella esiintyy happivajetta pohjassa ja kesällä leväkukintoja.
– Me ollaan aivan niillä rajoilla. Veden laatu on suhtkoht hyvä, mutta meri ei kestä enää lisää kuormitusta vaan heti se vastaa tällä tavalla.
– Jos huonosti käy ja rehevöityminen jatkuu, meillä alkaa olla samantyyppinen tilanne täällä Merenkurkussa kuin Saaristomerellä.
Veneilijän kokemuksia
Selkämeren ja Pohjanlahden välissä Merenkurkussa on totuttu puhtaisiin vesiin. Sinilevät eivät ole päässeet runsastumaan muun muassa suotuisten virtausolojen ansiosta.
Tämän kesän kuluessa monet veneilijät ja mökkiläiset ovat kuitenkin huolestuneet.
Yli 40 vuotta Merenkurkussa veneillyt Antti Stig toteaa, että lämmin ja mukava veneilykesä muuttui vähemmän mukavaksi viime viikolla, kun hän teki ensimmäiset sinilevähavainnot.
– Tämä on kyllä aivan ensimmäinen kerta, kun tällä tavalla sinilevää näkyy Merenkurkussa.
Viime viikonloppuna Stig veneili Norrskärissä Merenkurkun ulkosaaristossa, jossa sinilevää oli näkyvissä vihreinä lauttoina. Myös koko reilun 50 kilometrin matkalla oli levää näkyvissä.
Vaikea tässä asiassa on miksikään maailmanlopun profeetaksi alkaa, mutta kyllähän se nyt tuntuu, että meri on pilalla.
Antti Stig
– Matkalla levä näkyi jauhona meressä. Vaikka ei joka paikassa ollut lauttoja pinnalla, niin kumminkin näki, että aivan täynnä oli meri sinilevää.
Antti Stigiä levätilanne huolestuttaa ja harmittaa. Uiminen on nyt jäänyt. Stig kertoo tuttavastaan, joka sai auringonpolttaman kaltaisia iho-oireita, kun oli ollut uimassa meressä.
– Vaikea tässä asiassa on miksikään maailmanlopun profeetaksi alkaa, mutta kyllähän se nyt tuntuu, että meri on pilalla. Toivotaan, että veden kylmeneminen helpottaa tilannetta.
Jätevesipäästökin vaikuttaa
Vaasan saaristossa merta on kuormittanut myös kuukausi sitten paljastunut jätevesipäästö. Kaupungin viemäriverkostosta pääsi putken sortumisen seurauksena 20 tuhatta kuutiota jätevettä mereen.
ELY-keskus on arvioinut, että vuodon vaikutukset Vaasan lähisaariston vedenlaatuun ovat huomattavia.
– Kyllä se on meidän mittakaavassa iso päästö eikä sellaista saisi tapahtua, toteaa Hans-Göran Lax.
Laxin mukaan on mahdollista, että päästön takia leväkukinnot Vaasan lähisaaristossa jatkuvat pitempään. Hän kuitenkin muistuttaa, että laajemmalla alueella leväesiintymät eivät ole Vaasan päästön syytä.
Kun ojitetaan niin tehokkaasti kuin halutaan ojittaa, ravinteet eivät imeydy maaperään vaan tulevat vauhdilla vesistöihin.
Hans-Göran Lax
– Niihin on syynä tämä yleinen rehevöityminen ja koko Itämeren tilanne. Nyt on korkea aika miettiä, mitä kuormituksen vähentämiseksi voidaan tehdä.
– Jokainen pienikin askel on tärkeä.
Teollisuuden ja kuntien jätevesien puhdistuksessa on otettu reippaita askeleita eteen päin 60- ja 70-lukujen jälkeen. Sen sijaan maa- ja metsätalouden aiheuttamia haittoja ei ole onnistuttu torjumaan.
– Kun ojitetaan niin tehokkaasti kuin halutaan ojittaa, ravinteet eivät imeydy maaperään vaan tulevat vauhdilla vesistöihin. Vesi reagoi sitten näin - sinileväkukintoina.
