Kolajuojat ovat erittäin uskollisia. Virvoitusjuomista he juovat yleensä vain kolaa. Osa juo sitä valtavia määriä.
Suosituin kaupasta kotiin kannettava annoskoko on 2-pack, jossa on kaksi 1,5 litran pulloa. Vielä muutama vuosi sitten se maksoi neljä euroa. Nyt pysyvä hintataso on suurissa marketeissa asettunut jo selvästi alle kolmen euron.
Viime vuonna kolajuomien myynti kasvoi Suomessa yli viisi prosenttia. Edellisen kerran yhtä paljon kolaa juotiin vuonna 2012.
Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori ja väestön ravitsemusta seuraavan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Piia Jallinoja pohtii, voisiko kolan suosio kertoa jotain talouden elpymisestä.
– Kotitalouksissa, joissa on hyvin vähän rahaa, ei kenties osteta entiseen malliin limuja, mutta kun rahaa taas on enemmän, niitä voidaan ostaa. Veikkaisin, että Suomen kehityksen taustalla on ainakin tuotteiden markkinointi ja mainonta, kauppojen esillepano, tarjouspakkaukset ja miten niitä markkinoidaan.
Hartwallin Pepsico-virvoitusjuomien tuotepäällikkö Matias Mero tietää, että kolan menekkiin on vaikuttanut ainakin pikaruuan suosion kasvu, millaisella hinnalla kolaa on tarjolla ja millaisia uusia pakkauskokoja sekä makuinnovaatioita virvoitusjuomateollisuus keksii. Ja Suomessa verotuskin vaikuttaa.
– Meistä tekee hyvin erilaisen maan kuin muut se, että sokerittoman kolajuoman osuus on merkittävän iso. Jo 47 prosenttia on sokeritonta. Muualla maailmassa 83 prosenttia on edelleen sokerista, Mero sanoo.
Kaupasta sokeritonta, ravintolasta sokerilla
Vuonna 2017 sokerittomia kolajuomia myytiin melkein yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän.
– Viime vuonna Suomessa oli poikkeuksellisen vahvaa kasvua. Ennen kaikkea se johtuu sokerittomuudesta. Monilla kaupoilla myydyin tuote on jo sokeriton, Hartwallin tuotepäällikkö Matias Mero toteaa.
Jos kolajuomia myytäisiin pelkästään kaupoissa, olisi sokeriton kola jo ohittanut Suomessa sokerikolan.
SOK:n vähittäiskaupan valikoimapäällikkö Kari Häsä laski kolajuomien myyntiprosentit tammikuusta elokuun loppuun. Tuona aikana S-ryhmän myymälöissä 55 prosenttia kaikista kolajuomista myytiin jo sokerittomana.
Lidl:n myymälöissä on tasaisempaa.
– Lidlissä sokerittomien ja sokerillisten kolajuomien myynti on suurin piirtein tasoissa, sokerillisia myydään hitusen enemmän, Anni Rissanen Lidl Suomen viestinnästä kertoo.
Pikaruokaravintoloissa kola-Suomi näyttää vielä toisenlaiselta. Sekä Hesburger että McDonalds ilmoittavat, että heidän ravintoloissaan sokerittomien kolajuomien osuus kaikista kolajuomista on hiukan reilut 20 prosenttia.
Kola taistelee suosiostaan lähinnä itsensä kanssa
Suomessa juodaan siis poikkeuksellisen paljon sokeritonta kolaa. Sama suunta näkyy myös muualla Pohjoismaissa.
Coca-Cola Finlandin viestintäpäällikkö Théa Natri katsoi tilastoista, että myös Ruotsissa ja Norjassa kolajuomien suosio kasvoi viime vuonna, mutta Tanskassa laski.
– Litramääräisesti sokerittomat kolat ovat olleet pitkällä aikavälillä tasaisessa kasvussa, mutta appelsiinijuomissa ja muissa mauissa sokerittomat ovat vastaavasti tasaisesti pienentyneet.
Kola valtaa Suomessa koko ajan enemmän virvoitusjuomamarkkinoilta. Sitrushedelmälimsojen suosio on Suomessa puolittunut 2000-luvun alusta. Sitrusjuomissa suunta ja tahti on ollut sama niin sokerillisessa kuin sokerittomassa.
Nykyinen terveys- ja hyvinvointitrendi näkyy myös virvoitusjuomien kotikentällä Yhdysvalloissa. Siellä virvoitusjuomien myynti on jo vuosia ollut laskussa.
Kolakaan ei kaikkialla myy enää samaan tahtiin. Esimerkiksi Saksassa kolan myynti laski 2017 peräti kuusi prosenttia, Espanjassakin hieman.
Jos vanhat merkit pitävät Suomen osalta paikkansa, tulee tästä vuodesta vielä edellistäkin kovempi kolavuosi. Meillä säällä on suuri merkitys. Poikkeuksellisen pitkä ja lämmin kesä on lisännyt myyntiä.
Hartwallin tuotepäällikkö Matias Meron mukaan sokerittoman kolan kasvavan suosion myötä monen sellaisen asiakkaan on helpompi siirtyä juomaan virvoitusjuomia, joka ei muuten niihin siirtyisi.
– Suomessa 62 prosenttia kaikesta myydystä virvoitusjuomasta on kolaa. Globaalisti kolan osuus on 52 prosenttia koko markkinasta, Mero sanoo.