Oliver Ristimäki 1v 9kk, lusikoi tyytyväisenä lounastaan. Vierestä on vaikea uskoa, että annos on kaiketonta, sillä onhan siinä ruokaa. Lautasella on veteen tehtyä pakasteperunamuusia, kesäkurpitsaa, kalkkunaa ja oliiviöjyä.
Oliverin äidin, Katja Ristimäen, mukaan lautasella on kuitenkin noin viidennes kaikesta, mitä Oliver voi tällä hetkellä syödä. Pojan sallittujen aineiden lista käsittää tällä hetkellä parisenkymmentä ruoka-ainetta.
Oliver voi syödä viljoista vain kvinoaa. Possu, kalkkunanjauhelija, lohi ja sei käyvät myös ja niiden lisäksi vielä muutamat marjat, hedelmät ja vihannekset.
– Ei meillä siis ollenkaan huono tilanne ole, sillä voi olla sellaisiakin lapsia, joille sopii ihan muutama ruoka-aine ja ne voivat olla hyvinkin eksoottisia, esimerkiksi kengurunlihaa, Katja Ristimäki huomauttaa.
Ilmajokelaisessa Ristimäen perheessä kaikki kolme lasta ovat eriasteisesti ruoka-aineallergisia, joten Katja-äiti on tottunut konstailemaan ruuanlaiton kanssa.
– Voisihan sitä varmaan elämässä helpommallakin päästä, mutta olen itse jo niin tottunut tähän.
Kaiketonta allergiaelämää
Katja Ristimäki kirjottaa blogia perheen allergia-arjesta ja ylläpitää Kaiketonta allergiaelämää -nimisiä sivuja sosiaalisessa mediassa.
– Meidän arjessa kaiketon tarkoittaa sitä, että on paljon, mitä ei saa syödä. Ruokavalioissamme on munatonta, maidotonta, vehnätöntä, perunatonta, soijatonta… aika monta -tonta. Aina pitää kaikkien kohdalla miettiä erikseen, mitä ei saa syödä.
Erityisruokavalioiden lisäksi Katja Ristimäki joutuu huomioimaan monet muut lasten ruoka-aineallergiat. Kiellettyjen listalla ovat muun muassa monet mausteet, hedelmät, pähkinät ja siemenet.
Ruokavalioissamme on munatonta, maidotonta, vehnätöntä, perunatonta, soijatonta… aika monta -tonta.
Katja Ristimäki
Ristimäen lapsista esikoisella ja keskimmäisellä on pitkät listat siitä, mitä ei saa syödä ja nuorimman lapsen lista oli helpompi tehdä niin päin, mitä saa syödä.
Koska ruokapalapeli on monimutkainen, on Katja Ristimäki tehnyt itselleen ja isovanhemmille listat lapsille sopimattomista ruoka-aineista. Samat listat hän on toimittanut koulun ja päiväkodin keittiöön lääkärintodistusten lisäksi.
Esikoiselle ja keskimmäiselle hän on listannut myös yhteiset molemmille sopivat ruuat. Lisäksi Katja pitää ruokapäiväkirjaa, joka on helppo ottaa lääkäriin mukaan muistin tueksi. Siitä voi tarkistaa mitä on syöty ja mitä uutta on kokeiltu ja mitä oireita on ollut.
Makutikku aiheutti allergisen reaktion
Ristimäet ovat pärjänneet allergian kanssa kotikonstein, allergialääkkein ja kortisonirasvalla. Adrenaliinia ei toistaiseksi ole tarvittu, vaikka sitäkin pitää lääkekaapista löytyä.
– Vauvana varsinkin oli vatsat kipeitä ja niitä on huudettu yötä myöten ja oksennettu, mutta ne on ollut silloin, kun ei ole vielä saatu kaikkea kiinni.
Katja Ristimäki kertoo, että yksi yllättävimmistä allergiakokemuksista tuli lääkärin makutikusta, jonka maistelun jälkeen keskimmäinen tytär myöhemmin oksensi kaaressa, posket punoitti ja kuumekin nousi.
– Fiialle ei sovi maissi ja sehän on haastava, koska sitä on piilonimillä joka paikassa, hammastahnoista lähtien. Olisiko sitä ollut jollain piilonimellä siinä tikussa sitten, hän arvelee.
Reissuun lähtö on pieni painajainen
Katja Ristimäen mukaan moniallergisen perheen ruokailut pitää suunnitella huolellisesti etukäteen. Hän ei myöskään voi napata eineksiä kaupantiskistä tai hampurilaisia pikaruokalasta. Omat eväät on varminta olla mukana aina kun johonkin lähtee.
– Perusarjessa tämä menee ihan hyvin, kun on löytynyt kaikille sopivat ruuat ja jopa yhteisiäkin ruokia. Mutta juhlien järjestäjiltä ei oikein voi vaatia, että he huomioisivat meidän kaikkien kaikki allergiat. Niihin on helpompi lähteä omilla eväillä.
Katja Ristimäki kertoo, että allergioista on harmia eniten ehkä silloin, kun tytöillä on kaverisynttäreitä tai tai kisamatkoja.
Juhlien järjestäjiltä ei oikein voi vaatia, että he huomioisivat meidän kaikkien kaikki allergiat. Niihin on helpompi lähteä omilla eväillä.
Katja Ristimäki
– On esimerkiksi käynyt niin, että vaikka hotelliin ilmoitettu allergiat, sitten soitan ja varmistan ne vielä itse ja lopulta aamupalalla huomataan, että siellä on vain gluteenitonta, joka sisältää vehnätärkkelystä ja usein perunaa jossain muodossa, vaikka nimenomaan on korostettu ettei pelkkä gluteeniton riitä.
Kaverisynttäreille äiti huolehtii, että lapsilla on omat kullekin sopivat herkut mukana. Ne ovat tavallisesti omatekoisia kasvissipsejä tai keksejä.
– Hyvin meillä kumminkin eletään, kasvetaan ja herkutellaankin, mutta se on vaan sitten niillä sallituilla aineilla. Kyllä meillä muutakin syödään kuin vettä ja jäänpaloja, Katja Ristimäki naurahtaa.
Iän myötä helpottaa?
Ristimäen perheen lasten allergiat on selvitetty IgG- ja IgE-testein. Tällä hetkellä oletus on se, että monet ruoka-aineet, jotka nyt aiheuttavat suolisto- ja refluksioireita, saattavat kuitenkin tulevaisuudessa sopia.
Lääkäri on arvellut vehnän voivan jäädä esikoiselle pysyväksi allergiaksi, mutta muut voivat karista.
– Murrosikä näyttää sen, kuinka sen kanssa käy. Mutta muista lääkäri ei ollut huolissaan, ne saattavat sieltä vielä lähteäkin.
Katja Ristimäki huomauttaa, että esikoisen ”kieltolista” on nyt jo lyhentynyt jo huomattavasti siitä mitä se oli muutama vuosi sitten eskari-ikäisenä.
Kuopuksen allergioiden kohdalla Katja Ristimäki on toiveikas siedättämisen suhteen.
– On vaikea ennustaa kuinka käy. Onneksi monille kuitenkin lähtee helpottamaan iän myötä.
Lasten allergioista monet väistyvät kouluikään mennessä
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri, lastenallergologi Péter Csonkan mukaan erityisesti suolioireiset maito-, muna- ja vehnäallergia häviävät hyvin usein jo lapsena, jopa ennen kouluikää.
– Elimistön immuunijärjestelmä päättää vaan muuttaa yliherkkyysreaktiota sietokyvyn suuntaan, se on ihan immunologinen muutos elimistössä. Miksi se tapahtuu, sitä emme tiedä.
Csonka sanoo, että sietokyvyn kannalta on tärkeää, että annoksia otetaan pikkuhiljaa mukaan, että toleranssi pääsee kehittymään.
– Jos on täysin eristyksissä näistä ravintoaineista, silloin ei myöskään sietokyky pääsee kehittymään.
Hän kuitenkin muistuttaa, että täysvälttö on tarpeen silloin, jos lapsi saa vaikeita ja voimakkaita, oireita. Tällöin lääkäri määrittää välttämisjakson pituuden.
- Eli silloin ei voi siedättää, jos on henkeä uhkaavat vaikeat reaktiot, Csonka painottaa.
Paraneminen palkitsee
Csonkan mukaan tietoisuus siedättämisen hyödyistä on lisääntynyt ja sillä on yleensä hyvä ennuste. Lisäksi hän painottaa hyvää hoitosuhdetta perheen ja lääkärin välillä.
– Yhdessä mietitään jokaisen yksittäisen lapsen kohdalla jokainen ruoka erikseen, että missä vaiheessa sitä voi ruveta käyttämään ja missä määrin. Yhteistyöllä oireita kuunnellen.
Katja Ristimäkikin iloitsee, että monet heidänkin allergioistaan voivat vielä väistyä. Vaikka se tarkoittaa paljon merkintöjä ruokapäiväkirjaan.
– Se kuitenkin palkitsee, kun saa lapset oireettomiksi tai suht oireettomiksi, että kyllä sen eteen haluaa töitäkin tehdä.
Kaiketon – kiistelty termi
Kaiketon on terminä pikkuhiljaa yleistynyt yleiskieleenkin, vaikka allergiapiireissä sitä on käytetty jo kauan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus, valitsi sen kuukauden sanaksi heinäkuussa 2017. Kotuksen mukaan kaiketon tarkoittaa tavallisesti ainakin maidotonta, munatonta, gluteenitonta ja laktoositonta.
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Péter Csonka ei lämpene kaikettomalle terminä, vaikka hän ymmärtääkin, miksi sitä yleiskielessä käytetään ja mitä sillä tarkoitetaan.
– Sanoisin, ettei sellaisia ole, jotka on kaikettomia, koska sehän tarkoittaisi ettei mitään muuta voi syödä kuin vaikka vettä ja riisiä. Se olisi kaiketon. Lääketieteellistä pohjaa sille ei ole.
Péter Csonka on kriittinen myös IgG-testien käyttöä kohtaan ruoka-allergioita tutkittaessa.
– Ruoka-allergiaa ei voi eikä pidä koskaan tutkia tai todeta IgG-testeillä, hän sanoo.
Juttua muokattu 10.9. 2018 klo 9:40: Lisätty asiantuntijalääkärin kommentti koskien IgG-testejä.