Yhdysvalloissa osa virkakunnasta tekee kaikkensa estääkseen presidentti Donald Trumpin päätösten toteutumisen, kirjoitti nimetön vanhempi virkamies sanomalehti New York Timesissa keskiviikkona.
Kirjoituksen mukaan osa presidentti Trumpin hallinnosta haluaa omavaltaisella toiminnallaan suojella Yhdysvaltoja täysin moraalittoman presidentin äkkipikaisilta ja vaarallisilta päähänpistoilta.
Voidaanko puhua jo hiljaisesta vallankumouksesta?
Kirjoituksen otsikon mukaan virkamies on osa Trumpin hallinnon vastarintaliikettä. Taktiikkana on, että samanmieliset virkamiehet ovat sopineet tekevänsä tyhjäksi osan presidentin agendasta säilyttääkseen Yhdysvaltain demokraattiset instituutiot ja valtion turvallisuuden.
Suomessa kirjoituksen julkaisi perjantaina Helsingin Sanomat.
Yhdysvalloissa kirjoituksen jälkiaallot myrskyävät ja leviävät kuin Trumpin hallinto. Linjoja on pääpiirteissään kolme.
Niistä mielenkiintoisin ja kauaskantoisin nousi esiin heti julkistamisen jälkeen paikallisissa tv-keskusteluissa ja myös New Yorker -lehdessä. Eräs tv-panelisti käytti termiä 'soft coup d'état' eli pehmeä vallankumous.
Tällä puhuja tarkoitti sitä, että valta olisi siirtynyt vaivihkaa presidentin ulottumattomiin ilman että tämä olisi huomannut mitään. Tällaisesta toiminnastahan alkoi vuotaa Valkoisesta talosta väitteitä pian Trumpin virkakauden alettua tammikuussa 2017.
Nimettömät vuotajat perustelevat toimintaa sillä, että Trumpin asiantuntemus, kiinnostus ja keskittymiskyky eivät kanna niin pitkälle, että hän osaisi edes kaivata puuttuvia papereita.
Tunnustettu journalisti Bob Woodward kirjoittaa pian julkaistavassa kirjassaan Fear, kuinka Trumpin aiempi talousneuvonantaja Gary Cohn oli pihistänyt presidentin työpöydältä mm. vapaakauppasopimus Naftaa ja Etelä-Korean kauppasuhteita koskevia asiakirjoja, säilyttääkseen taloussuhteet.
Aikakauslehti New Yorker kysyy suoraan, kuka hallitsee Yhdysvaltoja presidentti Trumpin kaudella? Kirjoittaja muistuttaa, että demokraattisissa vaaleissa äänestäjät valitsivat Trumpin presidentikseen ja antoivat hänelle valtakirjan neljäksi vuodeksi.
Yksi hänen kannattajiensa tärkeimmistä perusteluista oli, että Trump lupasi käydä Washingtonin korruptoitunutta sisäpiiriä vastaan.
Nimettömän virkamiehen kirjoitus tavallaan todistaa, että sisäpiirikoneisto todella toimii omilla ehdoillaan, vaikka tarkoitusperät sinänsä olisivat hyviä ja nykytilanteessa jopa täysin ymmärrettäviä.
New Yorker muistuttaa, että Yhdysvaltain hallinnon kantava tekijä on hallinnon läpinäkyvyys. "Virkakunnan vastarintaliike" ei mitenkään sovi perustuslakiin ja yhteisesti sovittuun vallanjakoon, jossa vastuusuhteiden on kestettävä päivänvalo.
Kansan on tiedettävä, kuka tai ketkä sitä hallitsevat.
Toiseksi New Yorkerin kirjoittaja käy oman ammattikunnan kimppuun. Monimutkaisissa perusteluissa hän sanoo sanomalehti New York Timesin olevan osa korruptoitunutta järjestelmää, kun se suostui julkaisemaan nimettömän kirjoittajan tekstin.
Kirjoituksen julkaisu ruokkii salaliittoteorioita ja syyttelyjä Washingtonin suosta, johon vastustaja ollaan valmiit upottamaan.
New York Times itse tietää tekstin tekijän, mutta sanoo suojelevansa häntä viran menetykseltä. Sanomalehti katsoo, että kirjoituksen tiedot ovat niin ratkaisevia, että nimettömyys sallittiin.
Kolmas linja on presidentti Trumpin ja hänen kannattajiensa oma.
Presidentti raivostui New York Timesille ratkaisusta käyttää nimettömän kirjoittajan tekstiä. Hän sai vahvan lyömäaseen käyttöönsä.
Trump pystyi aivan perustellusti kyseenalaistamaan koko tekstin. Hän julisti sen pelkurimaiseksi ja epäili, onko tällaista henkilöä oikeasti edes olemassa?
Aivan kylmästi ajatellen – mistä me sen tiedämme? Emme mistään. Meidän on vain luotettava New York Timesiin.
Lehden toimintatapaan perinteisesti kuuluu, että huomiota herättävä kirjoitus saa jatkoa ja lisänäyttöä pian. Lähdemerkittyjä lisätietoja olisi hyvä tulla ripeästi, koska luottamus puolin ja toisin on nyt todella veitsen terällä.
Paras ratkaisu olisi, että nimetön virkamies ottaisi vastuun eroamalla virastaan ja tulemalla sen jälkeen omalla nimellään julkisuuteen. Moni yhdysvaltalaismedia arvioi jo nyt, että on vain ajan kysymys, koska kirjoittajan henkilöllisyys paljastuu.
Jo vaalitaiston aikaan 2016 parisataa yhdysvaltalaislehteä, niiden joukossa New York Times, lähti julkisesti kannattamaan demokraattien ehdokasta Hillary Clintonia. Ehdokas-Trumpia tuki kymmenkunta lehteä.
Molemmat ehdokkaat nostattivat äänestäjissä rajut tunteet puolesta ja vastaan ja siksi lehdetkin päätyivät poikkeuksellisen avoimiin tukikampanjoihin.
Lue myös:
"En se minä ollut" – Trumpin lähipiiri kiistää kirjoittaneensa kohutekstin