Pohjolakodin johtajan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.
Johtaja Kati Lehtolan mukaan laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.
– Lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Lastensuojelulaitoksissa työn onnistumiseen vaikuttavat lait, jotka työlle annetaan. Koulukotiympäristössä haasteena on, että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle kuin myös 17-vuotiaalle nuorelle, sanoo Lehtola.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvos Tapio Räty on eri linjoilla Pohjolakodin johtajan kanssa. Hänen mukaansa esimerkiksi rajoitustoimenpiteet on mietitty laissa tarkoin.
– Pikemminkin näen, että lakia pitäisi kehittää siihen suuntaan, että voitaisiin puuttua helpommin lapsen ongelmiin sosiaalityön ja terveydenhuollon keinoin, ei rajoitusten kautta, sanoo Räty.
Apulaisoikeusasiamiehen Pohjolakotiin huhtikuussa tekemän yllätystarkastuksen jälkeen asiasta on noussut elokuussa kohu. Tarkastuksesta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Kaleva.
– Pohjolakodista löytyi poikkeuksellisen paljon epäkohtia muihin vastaaviin yksiköihin verrattuna. Se näkyy jo tarkastuspöytäkirjojen laajuudesta. Tästä tuli noin satasivuinen, sanoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riikka Jackson.
Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.
– Lastensuojelun asiakkailla on ihan samat ihmisoikeudet ja perusoikeudet kuin kaikilla muillakin. Lastensuojelun asiakkuus ei oikeuta loukkaamaan perusoikeuksia. Yhtä lailla lapsia pitää kohdella asianmukaisesti ja lainmukaisesti, Riikka Jackson muistuttaa.
Nyt koetaan mielivaltaiseksi sellaiset käytännön tilanteet, joissa tavoitteena on ollut lapsen suojaaminen.
Kati Lehtola
Apulaisoikeusasiamies ei pidä hyväksyttävinä ja lainmukaisina sellaisia käytäntöjä, jotka ovat mielivaltaisia tai alistavia. Myöskään toimenpiteet joilla puututaan selvästi lapsen perusoikeuksiin eivät ole hyväksyttyjä, silloin kun puuttuminen ei täytä laissa säädettyjä edellytyksiä tai menettelyä.
– Lähtökohta on, että jos olet lastensuojelulaitoksessa töissä, niin myös ymmärrät ja tiedät lastensuojelulain ja pystyt toimimaan sen mukaisesti. Lastensuojelun asiakkuus ei oikeuta loukkaamaan lapsen perusoikeuksia, Jackson sanoo.
Huonosta maineesta halutaan eroon
Pohjolakodin johtajaKati Lehtola on hämmentynyt apulaisoikeusasiamiehen tarkastajien tekemästä yllätystarkastuksesta. Hän suhtautuu vakavasti nuorten kokemuksiin ja pitää tärkeänä, että nuoria haastatellaan myös jatkossa.
– Pyrimme ehdottomasti noudattamaan lastensuojelulakia, mutta tietyn tyyppisten nuorten kanssa se on erittäin haasteellista. Koulukodit ovat viimesijaisia sijaishuollon yksiköitä, joissa nuorelle asetetaan rajat, johon kukaan muu ei ole aiemmissa sijoituspaikoissa pystynyt, Kati Lehtola sanoo.
Pohjolakodin johto kertoo ottaneensa oikeusasiamiehen tekemän tarkastuksen hyvin vakavasti. Kaikki asiat, mitä nuoret ovat nostaneet esille, käydään läpi nuorten, ohjaajien ja erityistyöntekijöiden kanssa.
– Tarkastusraportin julkaisemisen jälkeen olemme lisänneet nuorten vapaata liikkumista, puhelimen käyttöä ja olemme hankkineet ulkopuolista siivousapua. Myös hatkapäiväkirjojen eli karkumatkapäiväkirjojen kirjoittamisesta on nyt luovuttu, Lehtola kertoo.
Tutkimukset osoittavat, että koulukodeissa olevien nuorten tulevaisuuden näkymät ovat heikot.
Tuomas Kurttila
Lehtolan mukaan koulukodeissa on kyse hyvin erityisestä lastensuojelutyöstä, joka koskee vuosittain vain noin 300 nuorta. Nyt esiin nousseet epäkohdat liittyvät siihen, että rajoituksia on tehty ilman laissa säädettyä perustetta. Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.
– Nyt koetaan mielivaltaiseksi sellaiset käytännön tilanteet, joissa tavoitteena on ollut lapsen suojaaminen. Tämän vuoksi olemme hieman huolissamme niin nuorten kuin työntekijöidenkin turvallisuudesta, Lehtola sanoo.
Lasten liikkumista on rajoitettu siten, että ulkona liikkuminen tapahtui päivittäin tilanteesta riippuen 15–60 minuutin pituisilla lenkeillä. Lenkillä käynnin oikeus saatettiin lasten kertoman mukaan toisinaan poistaa, mikäli lapsi oli tehnyt ohjaajien mielestä jotain väärää.
Lapsiasiavaltuutettu vaatii kaikkien koulukotilasten kuulemista
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Kurttilalta ei löydy ymmärrystä Pohjolakodin tapahtumille ja siellä vallitsevalle toimintakulttuurille.
– Käytänteet muun muassa nuorten riisuttamisesta tarkastuksen yhteydessä ovat täysin ala-arvoisia, täysin perusteettomia ja vääriä. Näissä asioissa ei ole harmaata vyöhykettä, Kurttila toteaa.
Lapsiasiamiehen vuonna 2017 tekemän tietopyynnön perusteella Suomen koulukotien liikkumiskäytänteisiin liittyvät ongelmat eivät koske pelkästään Pohjolakotia. Kurttila pitää lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömänä riittävää päivittäistä mahdollisuutta ulkona liikkumiseen.
– Varmasti on myös tarpeita rajoittaa liikkumista. Mutta kaiken täytyy olla perusteltua ja asiat täytyy käydä läpi myös lasten ja nuorten kanssa.
Kurttila muistuttaa, että jos lapsi kasvaa mielivaltaisessa ympäristössä, hän myös toteuttaa omassa elämässään samoja mielivaltaisuuden piirteitä.
– Tutkimukset osoittavat, että koulukodeissa olevien nuorten tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Monet ajautuvat koulukodeista lähdettyään muun muassa kriminaalihuollon palvelujen piiriin, Kurttila kertoo.
Olen tällä viikolla kutsumassa koolle vastuuvirkamiehiä.
Annika Saarikko
Jotta koulukoteihin sijoitettujen lasten asiat muuttuisivat paremmiksi, lapsiasiavaltuutettu vaatii kaikkien koulukodeissa olevien nuorten ja lasten kuulemista, ja heidän kokemustensa esille tuomista. Hän on tehnyt siitä jo aiemmin tutkimusaloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle.
– Lasten näkemyksen on vaikutettava yhteiskunnan päätöksiin. Sen pohjalta pyritään tekemään selkeitä uudistuksia ja muutoksia asioiden parantamiseksi, Kurttila summaa.
Koulukotien vaativaa tehtävää halutaan tukea
Lastensuojelusta vastaavan perhe –ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on tyytyväinen eduskunnan oikeusasiamiehen tekemään selvitykseen Pohjolakodista ja siitä käynnistyneeseen keskusteluun.
Saarikon mielestä nyt oleellisinta on se, mitä tapahtuu tämän selvityksen jälkeen.
– Pohjolakodin toiminnasta vastaa yksityiset palveluiden tuottajat, tässä tapauksessa Nuorten Ystävät. Minulla on vakaa luottamus siihen, että Nuorten Ystävät haluaa nyt muuttaa toimintaansa ja korjata tapahtuneita erheitä.
Lapsiasiavaltuutetun toiveeseen kaikkien Suomen koulukotilapsien kuulemiseksi Saarikko suhtautuu myönteisesti.
– Olen tällä viikolla kutsumassa koolle vastuuvirkamiehiä ministeriöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pohtimaan juuri sitä, miten voisimme vastata tähän lapsiasiavaltuutetun aloitteeseen lasten ja nuorten kuulemisen lisäämisestä.
Saarikon mielestä on tärkeää, ettei koulukoti- ja sijaishuoltotyötä leimata Suomessa. Hänen mielestä koulukotien valvonta ei voi olla koskaan ratkaisukeino, vaan työkalu nostaa asioita esiin.
– Onneksi tunnemme myös onnistumisia. Sellaisia hyviä henkilöstön ja nuoren yhteistyöllä saavutettuja tuloksia, jossa nuori on pelastettu takaisin elämän polulle, Saarikko toteaa.
”Pieni jäävuorenhuipun kärki esille”
Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on tutkinut 1940–1980-luvuilla koulukodeissa kaltoin kohdeltuja. Hänen mukaansa koulukodit muistuttivat ennen vankiloita. Silloin kova ruumiillinen työ pilasi monien terveyden.
Puuronen kertoo, että monet haastatelluista sanovat koulukodin pilanneen koko elämän.
– Oli hyvä, että oikeusasiamies teki yllätystarkastuksen Pohjolakotiin. Se ei ole ainoa nuorten sijaishuoltolaitos, jossa on epäasiallisia käytäntöjä. Ja se on hyvin pieni jäävuoren huipun kärki, joka on nyt saatu esille, Puuronen sanoo.
Suomessa on seitsemän koulukotia, joihin on sijoitettuna noin 300 lasta. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna kaikkiaan noin 18 000 lasta.
Apulaisoikeusasiamies edellyttää, että Nuorten Ystävät ja Pohjolakoti ilmoittavat, mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät pöytäkirjassa esitettyjen havaintojen ja kannanottojen johdosta. Selvitys toimenpiteistä tulee toimittaa apulaisoikeusasiamiehelle viimeistään 28.9.2018.
Pohjolakodin kohtalosta päättää viime kädessä aluehallintovirasto, joka vastaa yksityisten koulukotien valvonnasta.