Seinäjokelaisella Lenni Saarella, 13, on kirkas tavoite. Hän haluaa tulla isona e-urheilijaksi. Tällä hetkellä hän treenaa, siis pelaa, maailmanlaajuisesti supersuosittua Fortnite-peliä useita tunteja viikossa.
Kotona Saaren peliaika on rajattu tuntiin päivässä, mutta hän saa myös käydä pelaamassa useamman tunnin kerrallaan Seinäjoelle kesäkuussa avatulla SJK eSportsin luotsaamalla pelisalilla.
Lennin isä Matti-Pekka Saari hyväksyy harrastuksen niin kauan, kun koulu ei siitä kärsi.
Isällä itsellään on vankka pelitausta, joten ymmärrystä tuntuu löytyvän senkin kautta.
– Pelaaminen on tänä päivänä paljon hyväksytympää kuin vaikkapa 25 vuotta sitten, Matti-Pekka Saari pohtii tuodessaan poikansa pelisalille.
E-urheilun veteraanin vinkit
Seinäjokelainen e-urheiluveteraani Matteus Markko pelasi ulkomaalaisessa Counter Strike -joukkueessa kilpaa muutaman vuoden. Nyt hän tekee töitä terveydenhoitoalalla, mutta muistelee kilpavuosiaan hymynkare huulilla.
Markko aloitti kilpapelaajana jo lukioikäisenä ja pelasi neljän vuoden ajan armeijaan saakka. Kun hänen inttivuotensa aikana julkaistiin uusi CS-versio, Markko koki jääneensä peliskenessä sen verran jälkeen, että päätti lopettaa.
Kymmenessä vuodessa e-urheilussakin on tapahtunut paljon.
– Nykyään on tosi tarkkaa esimerkiksi se mitä syöt, minkä verran lenkkeilet ja käyt kuntosalilla. Silloin kun itse pelasin, sovittiin vain kellonajat koska harjoitellaan, eli paljon on ala muuttunut, Markko pohtii.
E-urheilun nuorille toivoille veteraanipelaajalla on muutama vinkki.
– E-urheilijaksi nouseminen vaatii tunteja, tunteja ja tunteja, niin kuin missä tahansa muussakin asiassa. Kehittyminen ei tapahdu hetkessä. Koneelle ei saa unohtua, vaan pitää harrastaa muutakin liikuntaa. Kannattaa pitää huoli ystävistä ja syödä säännöllisesti. Joillekin nämä ovat itsestäänselviä asioita, mutta hyvä pitää mielessä, Markko hymyilee.
Realistinen haave?
E-urheilu eli kilpailullinen videopelien pelaaminen on suositumpaa kuin koskaan. Menestyvimmät pelaajat tienaavat huipulla jo miljoonia. Tämä voi houkutella myös nuoria haaveilemaan ammatista e-urheilijana.
Harrastajista kuitenkin vain murto-osa nousee huipulle asti.
– Aina kannattaa kuitenkin tehdä työtä sen eteen, missä haluaa menestyä. Joskus se tuottaa hedelmää. Pelaamiseen kannattaa panostaa kilpailullisesti varsinkin silloin, kun huomaa olevansa lahjakas, toteaa Suomen Elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen.
Julkisten toimijoiden tukea kaivataan lisää
E-urheiluun panostetaan jo yhteiskunnallisesti esimerkiksi valmentaja- ja pelaajakoulutusten sekä eSports-keskusten kautta. Luomalla rakenteita harrastamiselle, pyritään kasvattamaan myös kilpailullista pelaamista.
– Keskustelua olisi hyvä käydä myös paikallistasolla julkisten toimijoiden ja yritysten välillä, eli siten, että ne tukisivat toisiaan tällaisen kasvun tiellä. Se hyödyttää molempia osapuolia, sanoo Joonas Kapiainen.
SJK eSportsin tapahtumatuottaja Mikko Jokipiin mielestä myös Seinäjoella olisi asiassa kirittävää.
– Esimerkiksi naapuripaikkakunnalla Kurikassa on parissakin nuorisotilassa eSports-puitteet nuorille, mutta Seinäjoella ei. Tietokoneita on toki ollut jo vuosikymmeniä eri paikoissa, mutta ne ovat pääasiassa nettiselailua varten, ei kilpapelaamisen harjoittelua varten, Jokipii toteaa.
Lahjakkuus tulisi huomioida
Suomi on jo Suomen elektronisen urheilun liiton mukaan yksi e-urheilun huippumaista.
– E-urheilun paikallistoiminta, pelaajapolku, valmentajapolku, joukkueiden rakentaminen – tämä kaikki rakentaa sitä tapaa, miten lahjakkaista nuorista voi tulla ammattilaisia. Vanhempien tulisi tukea harrastusta, kun nuori osoittaa lahjakkuutensa. Kaikista ei tule huippuja, mutta jos lahjoja on, kannattaa laittaa vähän tikkua ristiin sen eteen, Joonas Kapiainen muistuttaa.
Kapiainen toivookin vanhempien tutustuvan paremmin pelimaailmaan, jossa lapsi viettää paljon aikaa. SJK eSportsin tapahtumatuottaja Mikko Jokipii tapaa ilokseen pelisalilla usein myös vanhempia.
– Meillä käy paljon vanhempia, jotka selkeästi ymmärtävät nuorten kunnianhimon tässä lajissa ja näkevät, että fasiliteettien ja mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää, Jokipii sanoo.
Meillä käy paljon vanhempia, jotka selkeästi ymmärtävät nuorten kunnianhimon tässä lajissa ja näkevät, että fasiliteettien ja mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää.
Mikko Jokipii
Kuntosalityyppisesti kuukausikortilla toimiva pelisali perustettiin Seinäjoelle myös siksi, että nuoret saisivat mahdollisuuden tehdä sitä, mitä haluavat – siis pelata.
Vaikka 13-vuotiaalla Lenni Saarella on kova tavoite päästä e-urheilun ammattilaiseksi, pysyvät jalat tiukasti maassa.
– No siis en mä mikään maailman paras vielä ole, mä olen sellainen normaali keskimääräinen pelaaja. Kyllä mä pystyn pari matsia voittamaan, mut en voita vielä satoja matseja niin kuin jotkut pelaajat, seiskaluokkalainen toteaa ja iskee luurit takaisin päähänsä.
Lisää aiheesta: Oletko pelifriikki vai täysi ummikko? Testaa, ymmärrätkö pelien sanastoa