Lasten sydänlääkärit ovat ottaneet kantaa lasten liikuntaan ja kuntotesteihin. Heidän mielestään testejä ja koululiikuntaa ei pitäisi rajoittaa.
Yläkouluikäinen oppilas suoritti viime viikolla niin sanottua piip-testiä, eli Move-mittauksiin kuuluvaa 20 metrin viivajuoksutestiä koulun liikuntatunnilla. Oppilas joutui keskeyttämään testin heti alkuvaiheessa.
Oppilas vietiin ambulanssilla sairaalahoitoon Espoon Tiistilän koulusta, ja yläkouluikäinen poika kuoli myöhemmin sairaalassa.
Lasten sydänlääkärit Tuija Poutanen TAYS:sta ja Anita Hiippala HUS:sta kirjoittavat kannanotossaan, ettei lasten liikuntaa pidä rajoittaa perusteettomasti.
Tällä viikolla kerrottiin, että kuntotestaukset on keskeytetty esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Turussa, Salossa ja Imatralla.
Lääkärien mielestä terveiden lasten liikuntaa ei pidä rajoittaa.
– Espoon tapahtumien valitettavana lopputulemana nyt keskustellaan koululiikunnassa käytettävien testien rajoittamisesta. Se johtaa pelkoihin fyysisesti vaativampaa liikuntaa kohtaan ja liikunnan vähentämiseen entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvilla lapsilla. Toivoisimme keskustelun kääntämistä siihen suuntaan, että koulun terveystarkastuksissa pyritään etsimään ja löytämään ne harvat yksilöt, joille liikunta voi olla vaarallista, lääkärit kirjoittavat.
Lääkärit pitävät nuoren kuolemaa suurena tragediana.
Harvinaisia, useimmiten sydänperäisiä
Äkkikuolemat ovat lapsilla ja nuorilla hyvin harvinaisia. Useimmiten ne ovat sydänperäisiä. Arviolta noin joka neljäs äkkikuolema tapahtuu liikunnan yhteydessä. Näissä tapauksissa suurella osalla on sydänlääkärien mukaan ollut jokin altistava sydänsairaus, jota ei ollut havaittu aikaisemmin.
– Äkkikuolemia tapahtuu myös levossa ja nukkuessa, jolloin niitä ei voida estää liikuntaa rajoittamalla. Merkittävimpiä sydänperäisen äkkikuoleman syitä ovat sydänlihaksen sairaudet, perinnölliset rytmihäiriösairaudet ja rakennepoikkeavuudet, lääkärit kertovat.
Lapset ja nuoret ovat usein oireettomia, mikä vaikeuttaa sairauden löytämistä.
– Äkkikuolemaa on kuitenkin usein edeltänyt tajunnanmenetys rasituksessa, mikä on tulkittu virheellisesti tavalliseksi pyörtymiseksi.
Puolet alakoululaisista liikkuu tarpeeksi
Sydänlääkärien mielestä koulun terveystarkastuksissa pitäisi kysyä sydämestä ja mahdollisista suvun perinnöllisistä sydänsairauksista.
– Tällä tavoin löydettäisiin suurin osa niistä lapsista, joilla on äkkikuolemalle altistava sydänsairaus.
Terveitä, oireettomia lapsia pitää lääkärien mukaan kannustaa liikunnan lisäämiseksi.
– Lasten ja nuorten liikunta on hyödyllistä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, painon hallinnassa ja kohonneen verenpaineen alentamisessa. Lapsuusiän liikunnalla on tärkeä merkitys aikuisiän sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä.
Uusien lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa.
Aiempi suositus oli kaksi tuntia ja 7–18-vuotiaille vähintään 1–2 tunnin liikuntaa päivässä.
Suomalaisen liikuntatutkimuksen mukaan kuitenkin vain 50 prosenttia alakoululaisista ja 17 prosenttia yläkoululaisista liikkuu suosituksen mukaisesti.
19.9. klo 11.55 Lisätty juttuun uudet pienten lasten liikuntasuositukset.
Lue lisää:
Poliisi ei tutki liikuntatunnilla sairauskohtauksen saaneen pojan kuolemantapausta
IS: Oppilas kuoli saatuaan sairauskohtauksen liikuntatunnilla Espoossa