Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) hallituksen viimeinen budjetti on eduskunnan käsittelyssä ja on aika selvittää kenen etuihin on kajottu vahvimmin halllituskauden neljässä budjetissa.
Jopa Kelan päämatemaatikko Henri Riuttalan mukaan arvioiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Kelan tekemässä neljässä esimerkissä kuitenkin suurimmat muutokset koskevat opiskelijoita.
Opiskelija – vähemmän tukea, enemmän lainaa
Sipilän hallituksen aikana suurin muutos opiskelijoiden tuissa on opintorahan leikkaaminen.
Esimerkin opiskelijalla opintorahasta leikattiin noin viisi kymppiä kuussa. Samalla opintolainan merkitystä on kasvatettu. Nyt valtio takaa aiemman 400 euron sijasta 650 euron lainan kuukautta kohti.
Lisäksi entinen noin kahden sadan euron asumislisä loppui ja esimerkin opiskelija alkoi saada yleistä asumistukea 310 euroa kuussa.
Riuttala sanoo opiskelijoiden erilaisten tukijärjestelmien yksinkertaistuneen huomattavasti.
– Kun tehdään suuria muutoksia, on myös voittajia ja häviäjiä on paljon, hän sanoo.
Muutokset tuntuvat hyvin eri tavoin esimerkiksi vuokrasta tai lapsista riippuen.
Työtön – toimeentulotuki yhä tärkeämpi
Esimerkin työtön asuu Helsingissä yksin ja saa toimeentulotukea.
Sipilän hallituksen aloittaessa hänen työmarkkina- ja asumistukiaan täydennettiin noin 115 euron toimeentulotuella kuukaudessa. Hänen kaikki nettotulonsa olivat 1085 euroa kuussa, josta vuokran jälkeen jäi elämiseen 485 euroa.
Neljässä vuodessa vuokrat ovat nousseet, mutta asumistuki pysynyt samana. Sen sijaan työmarkkinatukea on laskettu.
Työtön elää yhä enemmän toimeentulotuen varassa. Se on noussut hänellä satasen 216 euroon. Valtio rahoittaa toimeentulotuesta puolet ja kunta toisen puolen.
Kaikki nettotulot ovat nousseet 1177 euroon. Siitä jää vuokran jälkeen käteen 497 euroa eli kaksitoista euroa enemmän kuin vuonna 2015.
Lapsiperhe – lapsilisä leikkuriin
Esimerkin lapsiperheen etuihin on laskettu lapsilisä ja kotihoidon tuen hoitoraha. Perheen lompakkoa ohentaa niiden leikkaaminen yhteensä vajaalla vitosella kuukaudessa. Lisäksi toissa vuonna poistettiin vanhempainpäivärahakaudesta 30 päivän korotettu jakso.
Sen sijaan äitiyspakkauksen arvo nousi 30 eurolla 170 euroon. Se heltiää, jos jättää äitiyspakkauksen ottamatta.
Eläkeläinen – takuueläke nosti plussalle
Esimerkin eläkeläinen ei saa työeläkettä. Hänen tulonsa ovat kansaneläke, takuueläke, asumistuki ja hoitotuki. Niistä hänelle kertyvät tulot nousevat hallituskauden alun 1143 eurosta ensi vuoden 1173 euroon. Lääkkeitä kuluu paljon. Niiden omavastuu pienentyy yli 600 eurosta 570 euroon.
Vielä suurempi vaikutus on takuueläkkeen nousulla 110 eurosta ensi vuonna voimaan tulevaan 156 euroon. Sen sijaan eläkkeensaajan asumistuki putoaa viitisentoista euroa 318 euroon.
Indeksin jäädyttämisen takia kansaneläke pysyy ensi vuonna ennallaan, enintään 629 euron suuruisena.
Voittajat ja häviäjät?
Kelan esimerkit ovat realistisia, mutta ne eivät ole keskiarvoja eikä niitä ole otettu suoraan elävästä elämästä.
Kelan päämatemaatikko Riuttala korostaa, että hallituksen tekemien tukimuutosten kokonaiskuvaa on erittäin vaikeaa hahmottaa. Tukijärjestelmässä yksityiskohdat ratkaisevat sen, kuka on muutosten voittaja, kuka häviäjä.
– Neljässä vuodessa ihminen on voinut liikkua ryhmästä toiseen – vaikka opiskelijasta lapsiperheeksi ja työttömäksi.
Korjaus 20.9. klo 13:55:Työttömälle käteen jäävä summa korjattu 497 euroksi virheellisen 467 euron sijasta. Grafiikassa summat olivat oikein.