Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev tiesi takuulla jo ennakkoon, miten Suomessa pitäisi keskiviikkona käyttäytyä.
Kun suomalaistoimittajat utelevat tiedotustilaisuudessa Turun saaristoon tehdystä suurratsiasta, asia pitää kuitata Suomen sisäisenä asiana. Ja sitten kiistää, ehkä vähän huvittuneenakin.
Juuri näin tiedotustilaisuudessa tapahtui.
– En tiedä kenen sairaasta mielestä on peräisin ajatus sotilaalliseen tarkoituksiin käytettävistä helikopterikentistä. Se kuulostaa paranoidilta, pääministeri Medvedev hymähti.
Myöhemmin samankaltainen hymähdys kuuluu puhelimen linjoja pitkin valtameren toiselta puolen.
Las Vegasista tavoitettu, Venäjän turvallisuuspalveluja tutkinut tietokirjailija ja akateemikko Mark Galeotti on seurannut Suomen tapahtumia tarkkaan. Hänen mielestään Turun saaristossa kyse on monitoimioperaatiosta, jonka tavoitteet ovat etupäässä tiedustelussa ja toissijaisesti rahanpesuun tähtäävän rakenteen luomisessa.
– Maa-alueet antavat tietyn toimintavapauden. Saaristossanne näyttää olevan nyt paikka, jonne Venäjä voisi halutessaan lähettää erikoisjoukkoja, hän pohtii.
Galeotti muistuttaa demilitarisoidun Ahvenanmaan läheisyydestä ja tonttien sijainnista strategisesti tärkeiden meriväylien läheisyydessä.
– Alueella on nähty siviilitroolareita, joissa on ollut epäilyttävän paljon sähköteknisiä varusteita, hän vinkkaa.
Suomen ja Ruotsin lähentynyt Nato-yhteistyö ja kansainvälisen poliittisen tilanteen kärjistyminen ovat tehneet Itämeren alueesta jälleen kiinnostavan kohteen Venäjän tiedustelulle.
Syksyllä 2017 Venäjä yritti tuoda koulutuspurjelaiva Kruzenšternin Ahvenanmaalle Venäjän ja Valko-Venäjän järjestämän Zapad-suursotaharjoituksen aikaan. Suomen pääesikunta epäsi laivan pääsyn Maarianhaminaan.
– Sitä olisi käytetty tiedustelutiedon keräämiseen, Galeotti uskoo.
Itämeren alue on jälleen kiinnostava kohde Venäjän tiedustelulle.
Galeotti ei ihmettele, että suomalaisviranomaisten tutkinta kohdistuu nyt talousrikoksiin kuten törkeään veronkiertoon ja rahanpesuun. Takavarikkoon on joutunut muun muassa yli kolme miljoonaa euroa käteistä rahaa.
– Jos peitefirma kykenee suorittamaan veronsa uskottavasti, epäilyjä ei synny. Al Caponekin napattiin verorikosten takia, hän muistuttaa.
Rahanpesun tavoitteena on häivyttää sen alkuperä. Siihen tarvitaan useita tilisiirtoja, jotta raha "puhdistuisi". Tapahtumia voi olla muutamasta useisiin kymmeniin riippuen siitä, kuinka monimutkainen kaava on kyseessä.
Boris Grozovski on kansainvälisesti tunnustettu venäläinen toimittaja, joka on tutkinut maansa talouskehitystä vuosia.
Grozovski sanoo, että Venäjällä pankkitoimintaa valvovat asiantuntevat viranomaiset, jotka kykenevät kyllä tunnistamaan rahanpesuun osallistuvat pankit.
– Sellaisen pankin toiminnassa valuutan kauttakulku on erittäin nopeaa, eivätkä pankin lainat ja talletukset kasva taseessa samassa suhteessa, hän selittää.
Niinpä Grozovskin mukaan Venäjän viranomaiset tietävät kyseiset pankit ja niiden rikollisen toiminnan.
– Varsinkin jos kyse on laajamittaisesta operaatiosta, mukana ovat joko poliisi tai turvallisuuspalvelut. Ne eivät ole mukana itse rahanpesussa, mutta ne tarjoavat sille suojan, hän sanoo.
Grozovskin mukaan venäläisviranomaiset siunaavat rikollisen toiminnan, sillä ne hyötyvät siitä itse.
"Raha tarkoittaa propagandaa ja poliittista valtaa. Operaatioihinsa venäläiset käyttävät rahaa, jonka alkuperää ei voida jäljittää."
Mark Galeotti
Länsimaat syyttävät Venäjää vaaleihin sekaantumisesta sekä ääriliikkeiden, venäjämielisten ryhmien ja hallitusten vastaisten kampanjoiden rahoittamisesta.
Venäjän tiedustelu- ja vaikuttamistoiminta on lisääntynyt erityisesti Krimin valtauksen jälkeen, ja siihen tarvitaan rahaa.
– Raha tarkoittaa propagandaa ja poliittista valtaa. Operaatioihinsa venäläiset käyttävät rahaa, jonka alkuperää ei voida jäljittää, tietokirjailija Mark Galeotti kuvaa.
Galeottin mukaan tiedustelupalvelut puhuvat tšornaja kassasta, mustasta kassasta, joka on mafiamaailman termi pestylle rahalle.
– Alamaailma ja salainen maailma ovat Venäjällä hyvin lähellä toisiaan, hän muistuttaa.
Venäjän turvallisuuspalvelut eivät itse sekaannu rahanpesuun, vaan ne käyttävät hyväkseen olemassa olevia järjestelmiä. Rikollisjärjestöt maksavat osan tuloistaan suojelurahana poliisille tai turvallisuuspalveluille ja saavat näin jatkaa toimintaansa.
Tästä oli Galeottin mukaan kyse vuonna 2014, kun FSB kaappasi virolaisen suojelupoliisin Eston Kohverin Venäjälle.
Kohver tutki rajan yli savukkeita salakuljettanutta rikollisliigaa, joka maksoi osan tuotostaan FSB:n hallinnoimille eurooppalaisille tileille. Hänen tutkimuksensa vaaransivat FSB:n tulonlähteen.
Turvallisuuspalvelut voivat Galeottin mukaan turvautua hyvinkin raadollisiin menetelmiin, kun ne haluavat osansa massiivisista valuuttavirroista.
– Monilla ammattirikollisilla on perheen jäseniä tai bisneksiä Venäjällä. Turvallisuuspalvelut voivat uhata niitä.
"Venäjä voi korostaa olemassa olevia ongelmia, mutta ei luoda niitä."
Mark Galeotti
Vaikka Venäjä on tehostanut tiedustelu- ja vaikutustoimintaansa ulkomailla, Galeotti suhtautuu varsin rauhallisesti suurvallan kykyyn vaikuttaa muiden maiden asioihin.
– Venäjä voi korostaa olemassa olevia ongelmia, mutta ei luoda niitä. Jos maa on kuilun reunalla, venäläiset voivat yrittää hivuttaa sitä vielä askeleen pari, hän kiteyttää.
Esimerkkinä hän tuo esille Serbian, joka on eurooppalaisista valtioista lähimpänä Venäjää sekä uskontonsa että kulttuurinsa puolesta. Mutta nyt sekin on lähentynyt EU:ta.
– He ymmärtävät, että todellinen taloudellinen tuki tulee muualta kuin Venäjältä. Imperiumin ylläpitoon kuluu rahaa, eikä Venäjällä sitä ole, Galeotti muistuttaa.
Korruptio sen sijaan on tehokas vaikutusväline.
Sen takia Galeotti pitää esimerkiksi Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin toimintaa ongelmallisena. Venäjälle energiapolitiikka on myös geopolitiikkaa ja vaikutusvaltaa.
– Kyse on tietysti oikeasta liiketoiminnasta, mutta sen mukana tulee myös suhteita eri puolille maailmaa, hän sanoo.
Ydinvoimalan rakentaminen on suuri projekti, jonka varjolla voi liikutella myös tiedusteluväkeä. Yhtiön edustajat luovat suhteet paikallishallintoihin sekä suurhankkeessa mukana oleviin alihankkijoihin. Niitä voi käyttää hyväksi myöhemmin.
Rosatom toimittaa myös Hanhikiven ydinvoimalan Suomeen.
Venäjälle energiapolitiikka on myös geopolitiikkaa ja vaikutusvaltaa.
Venäjällä varallisuuden suoja on heikkoa, ja rikkaat venäläiset ovat vieneet turvaan ulkomaille myös laillisesti ansaittua rahaa. Osa rahoista tosin palautuu heti Venäjän talouteen ulkomaisina investointeina.
– Ulkomaisilla investoinneilla on suurempi suoja kuin venäläisellä varallisuudella, sanoo maailman rahavirtoja palkituissa teoksissaan tutkinut tietokirjailija Oliver Bullough.
Tästä syystä venäläisten suosima pieni saarivaltio Kypros on ylivoimaisesti suurin ulkomainen investoija Venäjälle runsaan 30 prosentin osuudella.
Viime vuosina rahavirrat Venäjältä poispäin ovat vain lisääntyneet.
Venäjän keskuspankin mukaan viime vuonna Venäjältä lähti pääomaa liki 27 miljardia euroa. Tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt. Heinäkuuhun mennessä summa oli jo 18 miljardia euroa.
Rahalle tuntuu aina löytyvän uusia kansainvälisiä väyliä.
– Raha on luonteeltaan kansainvälistä, ja eri maat kilpailevat siitä, koska rahaliikenteen kautta tehdään voittoa ja luodaan työpaikkoja, Bullough sanoo.
Toimittaja Boris Grozovski muistuttaa, että Venäjällä valuutan maahantuonti ja -vienti ovat tiukasti säädeltyjä.
Ohjausta on tullut lisää muutaman viime vuoden aikana, kun Venäjän hallinto on pyrkinyt pysäyttämään varallisuuden virtaa Venäjältä ulkomaille. Samaan aikaan länsimaat ovat alkaneet uhkailla tarttuvansa venäläisvaroihin liittyviin ongelmiin kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen takia.
Toisaalta samat hallintoa lähellä olevat tahot ovat Grozovskin mukaan itsekin mukana varmistamassa, että saavat osuutensa ulospäin menevästä valuuttavirrasta.
Kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen takia länsimaat ovat alkaneet uhkailla tarttuvansa venäläisvaroihin liittyviin ongelmiin.
Hyvä esimerkki jättimäisten summien liikuttamisesta on niin sanottu venäläisen pesulan (Russian Laundromat) tapaus, jossa Venäjältä tuotiin ulkomaille lähinnä latvialaisen ja moldovalaisen pankin kautta 50–80 miljardia dollaria vuosina 2010–2014.
Tällä hetkellä Viron viranomaiset tutkivat Danske Bankin toimintaa.
Pankin omasta selvityksestä ilmenee, että sen Viron-yksikön kautta virtasi vuosina 2007–2015 ainakin 200 miljardia euroa 15 000 asiakkaalle maan ulkopuolelle. Neljännes rahasta oli peräisin Venäjältä.
Danske Bankin mukaan vuoden 2013 lopulla sillä oli kuitenkin vain yhdeksän prosentin osuus kaikista ulkomaalaisten omistamista pankkitileistä Baltian pankeissa. Se kertoo niistä valtavista rahamääristä, joita ulkomaalaiset ovat baltialaisiin pankkeihin tallettaneet.
– Se jos mikä on jo lähtökohtaisesti epäilyttävää, Oliver Bullough huomauttaa.
Nimi, joka pompsahtaa esiin sekä Venäläisen pesuautomaatin että Danske Bankin tapauksessa on Igor Putin. Hän on presidentti Vladimir Putinin serkku, joka on toiminut sekä liike-elämässä että politiikassa.
– Venäjällä on useita pankkeja, joiden johtokunnan jäsen hän on ollut. Ne on kaikki suljettu epäselvyyksien takia, mutta aina hän ilmaantuu seuraavan pankin hallitukseen, Boris Grozovski kertoo.
Putinin nimi on yhdistetty myös brittiyhtiöön nimeltä Lantana Trade LLP. Sillä oli Viron Danske Bankissa tili, jonka kautta kulki päivittäin miljoonia euroja.
Rahanpesuepäilyihin on liitetty myös pietarilainen liikemies nimeltä Aleksandr Grigorijev, jota on epäilty kytköksistä FSB:hen. Turvallisuuspalvelu on kiistänyt yhteydet mieheen.
Presidentti Vladimir Putin oli aikoinaan Pietarin kansainvälisistä suhteista vastaava virkamies. Hän vieraili usein muun muassa Turussa. Olisiko hän saattanut solmia sopivia suhteita paikallisiin viranomaisiin jo tuolloin?
– Tuskin hän siellä istui ja ajatteli, että näistä ihmisistä on hyötyä sitten kun olen Venäjän presidentti, Galeotti nauraa mutta vakavoituu sitten.
Hän muistuttaa, että venäläisillä on vallankumousten ja vallankaappausten takia poikkeava asenne maailmantilannetta kohtaan.
– He ajattelevat elävänsä maailmassa, jossa kaikki voi muuttua huomenna.
Siksi Turun saaristonkin tontit ja huvilat käteistä rahaa täynnä olevine kassakaappeineen voivat näyttää viattomilta ja jäädäkin sellaisiksi.
Mutta jos tilanne Itämerellä kiristyy, on mahdollista sekin, että huvilat voivat muuttua aivan joksikin muuksi – jopa tukikohdiksi.
Lue myös:
Tammikuussa 2018 julkaistu Näin Venäjä vaikuttaa -juttusarja käy läpi, miten Venäjä vaikuttaa ja millaisia yhtäläisyyksiä vaikuttamisen kohteena olevilla mailla on Suomeen:
Osa 3: Venäjällä on tiukka ote Serbiasta – erityisesti nuoret kallistuvat kohti itää