Pikkupoika makaa sairaalasängyssä. Alakehon päällä on vihreä teltta ja kainalossa uusi punainen paloauto.
Eletään 80-lukua. Tarhaikäiselle Kallelle on juuri tehty ympärileikkaus esinahan ahtausepäilyn takia.
– Muistan sen kivun sekä oudon tunteen, nyt aikuinen Kalle muistelee.
Suomessa tehtiin vuonna 2016 lähes 2700 ympärileikkausta lääkinnällisin perustein. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa. Vielä vuonna 2010 leikkauksia tehtiin noin 2000.
Lastenklinikan lastenkirurgian erikoislääkäri Seppo Taskinen on tilastoista ihmeissään.
– Olisin kuvitellut, että leikkausten määrän olisi ennemminkin vähentynyt.
Syitä leikkaukselle voi olla esinahan tulehdus tai ahtaus. Molempiin löytyy nykyisin myös muita hoitoja.
Vielä muutama vuosikymmen taaksepäin Suomessakin ajateltiin, että ellei pojan esinahka löysty kouluikään mennessä, jotain on vialla.
– Olemme jo vuosikausia opettaneet, että odotetaan lähemmäs murrosikää, ennenkuin leikataan, Taskinen kertoo.
Myös eläköityneen lastenkirurgain dosentti Harry Lindahlin korvaan määrä kuulosta hurjalta.
– Tilastollisesti sen tulisi olla noin prosentti pojista, kenelle leikkaus tarvitsee tehdä. Eli alle 300 poikaa vuodessa.
Leikkausmäärän kasvua ei voi selittää uskonnollisista syistä tehtävien ympärileikkausten lisääntyminen, sillä ne eivät kuulu julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon.
Leikkaus aiheutti tunnonmenetyksen
Kalle kertoo tienneensä jo esiteininä, ettei kaikki ollut kohdillaan. Sille ei vain vielä löytynyt sanoja.
Nyt, päälle kolmekymppisenä löytyy.
– Äärimmäisen totaalinen tunnonmenetys. Ei ihan hirveästi tarvitse pyöritellä, miten se vaikuttaa parisuhteeseen.
Arpikudos myös aiheuttaa kipua.
Silti kesti kauan, ennen kuin Kalle uskalsi hakea apua, koska häpesi vaivaansa.
– Eipä tästä tee mieli juuri huudella.
Kallen potilaskertomuksesta ei ilmene, että leikkauksesta olisi tullut mitään komplikaatioita. Jälkitarkastusta potilaalle ei tehty.
Lindahlin mukaan onkin tavallista, että tuntoherkkyys vähenee. Paljastunut terska kehittää paksun solukerroksen suojaamaan ympäristöltä, kuten vaatteiden hankaukselta.
– Ihan kuin sormissa tai jaloissa.
Leikkauksessa menetetään myös esinahassa itsessään olevat lukuisat hermopäätteet.
Ympärileikkauksia on perusteltu terveyshyödyillä
Yhdysvalloissa, missä ympärileikkaaminen on paljon Eurooppaa yleisempää, lastenlääkärien järjestö AAP sanoi kannanotossaan operaation hyötyjen peittoavan haitat (linkki englanniksi).
Ympärileikkaus vähentää tutkitusti riskiä sairastua joihinkin infektiosairauksiin ja lisää hygieniaa.
– Se on ihan huuhaata Suomen olosuhteissa. Meillä lähes jokaisella on suihku saatavissa ja vepstaakin voi pestä siinä, se hygieniasta, Lindahl tylyttää.
Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelee ympärileikkauksia hidastamaan HIV:n leviämistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Ympärileikkaus pienentää jonkin verran miehen riskiä saada hiv-tartunta suojaamattomassa heteroseksistä hiv-positiivisen kanssa.
Itsemääräämisoikeus viety
Kalle on etsinyt ongelmiinsa apua monilta alan lääkäreiltä Suomesta ja ulkomailta. Avun sijasta hän on kohdannut paljon ymmärtämättömyyttä.
Muutama vuosi sitten Kalle keräsi rohkeutensa ja varasi ajan leikkauksensa suorittaneelle erikoislääkärille. Hän halusi kertoa lääkärille vaivoista, joita ympärileikkaus oli hänelle aiheuttanut.
– Lääkäri antoi ymmärtää, että kuvittelen vain kaiken. Että varmaan on päässä vikaa.
Kalle ei tähän vastaukseen tyydy.
– Oma keho on ehkä ainoa asia, minkä ihminen oikeesti omistaa. Minulta on viety se vapaus valita, mitä minä sillä teen.
Kallen nimi on muutettu hänen yksityisyytensä turvaamiseksi. Yle on nähnyt mainitut potilaskertomukset.
Sannikka&Ukkolassa käsitellään perjantaina poikien kulttuurisyistä tehtyjä ympärileikkauksia. Poikien ympärileikkaus - väkivaltaa vai uskonnonilmaisua? Areenassa kello 20 alkaen.