Rovaniemen lääninhallituksen korttelin muuttamisesta on tehty kirjallinen kysymys eduskunnassa. Kolme kansanedustajaa kysyy hallitukselta, miten varmistetaan, että Senaatti-kiinteistöt huolehtii toiminnassaan kulttuurihistoriallisista ja rakennushistoriallisista arvoista.
Kysymyksen ovat tehneet Satu Hassi (vihr.) , Silvia Modig (vas.) ja Anders Adlercreutz (rkp.). Kolmikko kuuluu ympäristövaliokuntaan.
Valtion omistama Senaatti-kiinteistöt on hakenut Rovaniemen lääninhallituksen kortteliin kaavamuutosta, jonka tavoitteena on rakentaa tontille kaksi kerrostaloa ja hotelli.
– Museovirasto on arvioinut kyseisen alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Valtio-omisteiselta Senaatti-kiinteistöltä on lupa odottaa vastuuta myös rakennus- ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Kuitenkin kaavamuutos, jota Senaatti hakee, tuhoaisi lääninhallituksen korttelin luonteen, Silvia Modig sanoo kolmen kansanedustajan yhteisessä tiedotteessa.
Vastustajilta yli 600 nimen lista
Kansanedustajat muistuttavat, että Rovaniemen rakennuskanta tuhoutui Lapin sodassa perusteellisesti. Lääninhallituksen tontilla on vuonna 1939 valmistunut Kemijoen uittoyhdistyksen talo, joka on yksi harvoista sodassa säilyneistä Rovaniemen rakennuksista. Muut tontin rakennukset ovat valmistuneet sodan jälkeen 1940-luvun lopussa.
Rovaniemen asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema. Lääninhallituksen kortteli on osa kulttuuri- ja hallintokeskusta ja se pohjautuu Alvar Aallon kokonaissuunnitelmaan. Sen mukainen lääninhallituksen kortteli on väljä ja omaleimaisen puistomainen. Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on yksi kolmesta Alvar Aallon Suomeen suunnittelemasta vastaavasta keskuksesta.
Senaatti-kiinteistöjen aikeet ovat herättäneet Rovaniemellä vastarintaa ja suunnitelmia vastustavat ovat keränneet kaupungin päättäjille yli 600 nimen nimilistan. Kaavamuutoshakemus on tulossa Rovaniemen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi syksyn aikana.