Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sijoittamisen suosio on kasvanut. Jopa valtio kannustaa siihen, sillä reilun vuoden kuluttua Suomessa on tarkoitus ottaa käyttöön osakesäästötili, joka houkuttelee kotitalouksia säästämään ja sijoittamaan.
Miten ummikon kannattaisi aloittaa sijoittaminen? Yle kokosi ja tiivisti asiantuntijoiden vinkit.
Alla olevalla laskurilla voit kokeilla, miten erilaiset säästösummat, tuotto-odotukset ja aika vaikuttavat säästöjen kertymiseen.
Asiantuntijoiden vinkit näet laskurin jälkeen.
1. Laske rahasi
Oman talouden pitää olla tasapainossa, jotta jotain jää sijoitettavaksi. Kirjaa ylös, paljonko käytät asumiseen, ruokaan, vakuutuksiin, vaatteisiin, harrastuksiin, nettipalveluihin, ulkona syömiseen ja niin edelleen.
Omaa rahankäyttöä voi hahmottaa ja suunnitella esimerkiksi Takuusäätiön ilmaisen Penno-palvelun tai Marttojen verkkosivuilta ladattavien taulukkopohjien avulla. Jos mitään ylimääräistä ei jää, mieti, voisiko tuloja kasvattaa tai menoja vähentää.
Sijoittamiseen erikoistuneen Nordnet-pankin talousasiantuntija Martin Paasin mukaan sopiva kuukausittainen sijoitussumma on kolmesta viiteen prosenttia nettotuloista. Jos tulosi ovat verojen jälkeen esimerkiksi 1 800 euroa kuussa, sijoituksiin voisi laittaa siis noin 50–90 euroa.
Sijoita sen verran kuin voit ilman, että rahojen laittaminen pois kulutuksesta harmittaa, Paasi neuvoo. Näin pitkäjänteinen vaurastuminen onnistuu varmemmin.
2. Opiskele hieman
Raha-asioihin ja sijoittamiseen on tarjolla monia hyviä suomenkielisiä oppaita, kuten esimerkiksi Emilia Kullaksen ja Ninni Myllyojan Nainen ja rikastumisen taito, Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ja Julia Thurénin Kaikki rahasta.
Aloittelijalle suositellaan usein sijoitusrahastoja. Jos sijoittaa suoraan osakkeisiin, täytyy jaksaa opiskella jonkun verran yhtiöiden toimintaa esimerkiksi vuosikertomuksista ja tilinpäätöksistä. Ne löytyvät yhtiöiden verkkosivuilta.
Thurén neuvoo tosin rohkeasti vain aloittamaan sijoittamisen, sillä hänen mielestään se motivoi opiskelemaan asiaa lisää.
Verkosta löytyy taloudesta kiinnostunutta juttuseuraa. Keskustelua käydään esimerkiksi Kauppalehden sivuilla sekä Facebookissa muun muassa Sijoituskerho- ja Vauras Nainen -ryhmissä.
3. Tee suunnitelma
Mikä on säästämisen tavoite? Safarimatka Afrikkaan, käsiraha asuntoon, lisää liikkumavaraa eläkeikään? Mieti, kuinka suuren potin tarvitset päästäksesi tavoitteeseen. Entä kuinka pitkän ajan päästä tarvitset rahat?
Mitä pidempään sijoitat, sitä suurempi on tuottomahdollisuus. Muista kuitenkin, että pörssikurssit ovat nousseet kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen monta vuotta peräkkäin. Välillä kurssit kuitenkin laskevat ja talouskriisejä tulee.
4. Mieti, kuinka paljon olet valmis ottamaan riskiä
Riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Jos sijoitukseen sisältyy paljon riskiä, siinä on mahdollisuus isoon tuottoon eli sijoituksen arvo kasvaa. Toisaalta iso riski tarkoittaa sitä, että voit menettää sijoittamasi summan.
Pieni riski tarkoittaa pientä tuottoa: silloin sijoituksen arvo kasvaa vähemmän, mutta sijoitetun summan menettäminen on epätodennäköisempää.
Pohdi, miten paljon riskiä voit ottaa. Pörssikursseja heiluttelevat niin maailmanpolitiikan kriisit kuin yksittäisten yritysten ongelmat.
Osakkeisiin ei Martin Paasin mukaan pitäisi sijoittaa lyhyemmälle aikajaksolle kuin 10 vuodeksi, mieluiten useiksi kymmeniksi vuosiksi.
Jos tarvitset sijoitettavat rahat muutaman vuoden päästä, pörssikurssit voivat juuri silloin olla alhaalla ja voit joutua myymään osakkeet halvemmalla kuin haluaisit, jopa tappiolla.
Jos tarvitset sijoittamiasi rahoja esimerkiksi 20 tai 30 vuoden kuluttua, kurssien heilahtelusta ei tarvitse samalla tavalla hermostua. Mitä pitkäjänteisemmin sijoitat, sitä enemmän voit hyötyä korkoa korolle -ilmiöstä.
Sijoittamisen avulla säästöille voi saada tuottoa eli raha tuottaa lisää rahaa. Kun sijoittaa pitkään, tuottoa kertyy myös sijoituksesta saadulle tuotolle eli korolle, olettaen että tuototkin sijoitetaan. Pitkän ajan kuluessa korkoa korolle -ilmiön vaikutus korostuu.
5. Hajauta
Riskiä voi vähentää hajauttamalla sijoituksia. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, vaan jakaa sijoitettavia varoja esimerkiksi eri toimialoilla tai eri puolilla maailmaa toimiviin yrityksiin.
Sijoitusrahastoissa hajautus on valmiina, sillä rahastot koostuvat monista erilaisista arvopapereista, esimerkiksi eri yritysten osakkeista tai osakkeista ja korkosijoituksista, Martin Paasi neuvoo.
Säännöllinen kuukausittainen sijoittaminen on ajallista hajauttamista. Kun kurssit ovat alempana, samalla summalla saa enemmän.
6. Aloita!
Asiantuntijoiden tärkein neuvo sijoittamisesta kiinnostuneelle on ytimekäs: Aloita.
Jopa 10–15 euroa kuukaudessa riittää. Jos aloittaa sijoittamisen pienillä summilla, moni suosittelee sijoittamaan rahastoon, jossa on matalat kulut. Kulut vähennetään tuotosta, joten niihin kannattaa kiinnittää tarkasti huomiota.
Osakekauppojen tekeminen maksaa, joten niitä kannattaa ostaa kerralla useampia. Silloin rahaa tarvitaan hieman enemmän.
Moni pelkää rahojen menettämistä ja empii sen takia sijoittamista. Varallisuusvalmentaja Minna Nikulan mukaan rahojen menetyksen päinvastoin takaa niiden pitäminen tilillä: Inflaatio syö talletusten arvoa koko ajan.
7. Pitäydy suunnitelmassa
Kun olet päättänyt, minkä verran laitat kuukaudessa sijoituksiin, siirrä rahat sijoituksiin heti palkkapäivänä, neuvoo OP:n johtaja Katja Taponen. Ei kannata jäädä odottamaan, mitä tilille jää kuun lopussa.
Tutkimusten mukaan "osta ja pidä" on sijoittamisessa tuottava tapa, Martin Paasi neuvoo. Silloin osakkeita tai rahasto-osuuksia ostetaan, mutta niillä ei käydä kauppaa.
Jos käyt aktiivisesti kauppaa eli ostat ja myyt arvopapereita, kaupankäyntikuluihin voi kulua paljon rahaa. Ostojen ja myyntien ajoittaminen niin, että sijoitukset tuottavat, on vaikeaa ammattisijoittajallekin.
Sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Lyhyen aikavälin kurssiheilahtelut ja romahdukset ovat käytännössä sattumanvaraisia, joten kurssinousujen ja -laskujen perässä juokseminen ei kannata, Paasi sanoo.
Lue myös: