Piikkilankaa ja aidattuja pihoja, ruumiintarkastuksia ja kännyköiden takavarikointeja: tällaista on arki vain reilun 200 kilometrin päässä otsikoihin nousseesta Pohjolakodista, Ruotsin Kalixissa. Tuolla paikkakunnalla sijaitsee Johannisbergin valtiollinen koulukoti, jonka piikkilankaportit kohoavat korkeuksiin.
Noiden porttien edessä seisoo mies. Hän on koulukodin johtaja Tomas Fjellvind. Pohjolakoti on hänelle tuttu, sillä hänen johtamansa koulukoti on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä sen kanssa.
Hänen mukaan ne nuorten vapauksia rajoittavat kurinpitotoimenpiteet, joista Pohjolakotia on huomautettu, ovat välttämättömiä.
– Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin, Fjellvind arvelee.
Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.
Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.
Kuri kovempi Ruotsin puolella
Suomen ja Ruotsin koulukotitoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin. Koulukotipaikkoja on Ruotsissa monin verroin enemmän ja niissä on kovempi kuri kuin Suomessa.
Pohjolakotia voi verrata Johannisbergin koulukotiin, sillä kumpikin on tarkoitettu viimesijaiseksi paikaksi ongelmanuorelle.
– Kaikki vapaaehtoiset keinot on kokeiltu, ennen kuin päätyy meidän huoltoon, Tomas Fjellvind kertoo.
Johannisbergin koulukoti näyttää ulospäin vankilalta. Se johtuu siitä, että se on yksi niistä viidestä ruotsalaisesta koulukodista, joihin sijoitetaan myös alaikäisenä vakavasta rikoksesta suljettuun hoitoon tuomittuja nuoria.
Johannisbergin koulukodissa on 18 nuorta kolmella osastolla. He ovat yli 15-vuotiaita, jotka ovat tulleet laitokseen käräjäoikeuden päätöksellä.
Kuten muissakin Ruotsin koulukodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja. Liikkuminen on rajoitettua. Verikokeita ja virtsanäytteitä voidaan ottaa, jos koulukodin asujaa epäillään päihteiden käytöstä. Heille on mahdollista tehdä myös ruumiintarkastuksia.
Ruotsissa on eri lainsäädäntö yksityisille ja valtiollisille koulukodeille. Suomessa valtiollisen ja yksityisen koulukodin välillä on vain pieni ero.
Fjellvind: Suomen malli ei toimisi Ruotsissa
Fjellvind pitää suomalaisten koulukotien työkaluarsenaalia ja niiden mahdollisuuksia rajoittaa ongelmanuorten toimintaa ongelmallisena. Ruotsissa Suomen koulukotimalli ei Fjellvindin mukaan toimisi.
– Uskon että hyvin moni näistä nuorista jotka ovat meillä juuri nyt, karkaisi hyvin nopeasti, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin. He eivät pysyisi siellä. He palaisivat päihteiden käytön sekä rikollisuuden pariin, arvioi Fjellvind.
Meillä on mahdollisuus ottaa verikokeita ja virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet.
Tomas Fjellvind
Koulukodissa nuori käy koulua valvotusti ja oppii elämisen perusasioita sekä rutiineja. Hän oppii pesemään pyykkinsä ja huolehtimaan itsestään sekä ympäristöstään. Laitosajan lopputulos on yleensä hyvä. Suurin kysymys Ruotsissa onkin se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kunnalliset sosiaalipalvelut ottavat vastuun nuoresta hänen lähdettyä koulukodista.
– Kun he palaavat kotiympäristöönsä ja kaverien pariin, silloin riski repsahtaa takaisin rikollisuuden ja väärinkäytön poluille on hyvin suuri. Ei jakseta vastustaa kaverien ja lähiympäristön painetta, sanoo Fjellvind.
Vapautta voi Ruotsissa rajoittaa helpommin
Fjellvindin mukaan nuorten vapauksia voidaan rajoittaa selkeästi enemmän Kalixin koulukodissa kuin Pohjolakodissa.
Kun nuori päätetään Ruotsissa sijoittaa koulukotiin, samalla oikeus päättää rajoittamistoimenpiteistä.
– Valtion koulu- ja nuorisokodeissa on mahdollisuus rajoittaa asukkien elämään monella tavalla. Meillä on mahdollisuus ottaa veri- virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet.
Suomessa vapauksien rajoittamiseen haetaan lupaa erikseen.
Vaikeat lapset sijoitetaan Ruotsissa valtion koulukoteihin. Suomessa ei ole tällaista jakoa.
Yksityiset koulukodit ovat lähes samassa asemassa valtiollisten koulukotien kanssa Suomessa.
Suomessa lastensuojelulaki on kaikille sama
Pohjolakodin johtajan Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.
Yksityisten kotien toimintaa säätelevä lastensuojelulaki toimii Lehtolan mukaan niin sanotuissa kevyemmissä yksiköissä ja perhehoidossa, mutta koulukoteihin sijoitettujen nuorten kanssa sen toteuttamista on erittäin haasteellista noudattaa.
Lehtolan mukaan Suomessa laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.
Hän onkin esittänyt, että lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Se että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle ja 17-vuotiaalle koulukotinuorelle, ei hänen mukaansa välttämättä toimi.
Lehtolan mukaan Suomi on läntisen Euroopan ainoa maa, jossa koulukotinuoret hoidetaan saman lain puitteissa, kuin muutkin lapset ja nuoret.
– Ruotsin kollegat ihmettelevät, että miten tällaisissa puitteissa voidaan ylipäätään hoitaa samantyyppisiä nuoria, joita he Kalixissa hoitavat.
Suomessa viranomaisilla ja lastensuojelualalla toimivilla kansalaisjärjestöillä on yllättävän hyvin vähän tietoa Ruotsin järjestelmästä ja sen eroista suomalaiseen järjestelmään.
Yle yritti saada tätä juttua varten haastattelua muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa on jo suunniteltu muutoksia lastensuojelulakiin Pohjolakodin tapauksen vuoksi. Kukaan ei kuitenkaan ollut valmis käsittelemään aihetta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että Lastensuojelun keskusliitosta kerrotaan, että ruotsalaiseen systeemiin aiotaan kyllä paneutua.
Lue lisää:
Pohjolakoti ilmoitti parannuksista toiminnassaan, huomiota kiinnitetty lasten kiinnipidon ehtoihin