Sodan runtelemassa Jemenissä avustustyöntekijöiden työ on muuttunut entistäkin riskialttiimmaksi.
Arabian niemimaan lounaiskärjessä sijaitsevassa Jemenissä on käyty veristä sisällissotaa jo kolme ja puoli vuotta.
Sodan raaistumisen takia monet järjestöt eivät uskalla enää tuoda työntekijöitään paikalle ulkomailta, vaan avun jakavat paikalliset toimijat. Heistä jotkut saattavat viedä oman osuutensa siviilien tarvitsemasta avusta omiin tarkoituksiinsa.
– Avun perillemeno ei ole varmaa, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön sairaanhoitaja Hanna Kaskinen Ylelle Jemenin pääkaupungista Sanaasta.
Kaskinen työskenteli aiemmin projektikoordinaattorina Etelä-Jemenin al-Dalin kaupungissa, jossa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä oli ainoana ulkomaalaisia työntekijöitä. Järjestö tuki al-Dalin maakunnassa yhtä paikallista sairaalaa ja kolmea klinikkaa.
Kaskisen avustustyö kaupungissa katkesi kuitenkin viime viikolla, koska järjestön asuinrakennukseen heitettiin kranaatti. Lääkärit ilman rajoja evakuoi työntekijänsä huthi-kapinallisten hallitsemaan Sanaahan, jossa ei käydä päivittäisiä taisteluja.
Sanaassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto, joten Kaskisen on pysyteltävä sisällä. Tavalliset ihmiset yrittävät kuitenkin elää arkea mahdollisimman normaalisti pommitusten vaurioittamien rakennusten keskellä.
Palkkoja ei makseta, ruoka kallistuu
Jemenin pohjoisosaa hallitsevat Iranin rahoittamat ja aseistamat huthi-kapinalliset ja eteläosaa presidentti Abd-Rabbu Mansour Hadin joukot, joita Saudi-Arabia tukee. Saudi-Arabian johtama kansainvälinen liittouma pommittaa huthien hallitsemia alueita.
Esimerkiksi Punaisenmeren rannalla sijaitseva Hodeidan merkittävä satamakaupunki on huthien hallussa. Kaupungissa on käyty kiivaita taisteluja jo yli kahden kuukauden ajan.
Hodeidan kautta kulki aiemmin noin neljä viidesosaa Jemenin tavaratuonnista. Huthit pysäyttivät viimeksi viikonloppuna kymmenen rahtialusta, joiden lastina oli ruokaa ja polttoainetta.
Taistelujen takia nälkätilanne on pahentunut ja hinnat nousseet rajusti.
Kaskisen mukaan monien ruokatarvikkeiden hinnat ovat Jemenissä kaksinkertaistuneet.
– Ihmisillä ei ole työtä, tai jos onkin, palkkaa ei aina makseta eikä sillä oikeastaan saa mitään. Tämä ketju johtaa siihen, että ihmisten tilanne on hyvin vaikea, Kaskinen kertoo.
Jemeniläisiä uhkaavat myös tarttuvat taudit. UNICEF:in mukaan 16 miljoonaa ihmistä on Jemenissä vailla puhdasta vettä, ja nyt heitä uhkaa uusi koleraepidemia.
Juuri Hodeidan satamakaupungissa koleratapausten määrä on kolminkertaistunut kesäkuun jälkeen. Arviolta kolmasosa koleratartunnan saaneista on lapsia.
Sota pitkittyy ja monimutkaistuu
Jemenin sota on kolmessa vuodessa muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, eikä loppua konfliktille näy. Presidentti Hadin joukkojen ja huthien välisten taistelujen lisäksi Etelä-Jemenissä on sisäisiä taisteluja eri ryhmien välillä.
Adenin satamakaupungissa Arabiemiraatit tukee alueella toimivia separatisteja, jotka vaativat Etelä-Jemenille itsenäisyyttä.
Vaikka separatistien ja Hadin hallinnon yhteinen vihollinen Hodeidassa ovat huthit, separatistiliike yllyttää nyt eteläisten maakuntien asukkaita nousemaan Hadin hallitusta vastaan.
– Sisäinen järjestys tuntuu heikkenevän, ja se vaikuttaa kaikkeen, Kaskinen sanoo.
Kaskisen mukaan pitkittynyt sota vaikuttaa siihen, miten paikalliset suhtautuvat kansainvälisiin auttajiin.
Kuvaavaa on se, että Lääkärit Ilman Rajoja joutui vetäytymään al-Dalista väliaikaisesti jo kerran aikaisemmin tänä vuonna sairaalaa kohtaan tehtyjen hyökkäysten takia.
– Oli esimerkiksi tyytymättömiä omaisia. Tultiin aseen kanssa uhkailemaan sairaalahenkilökuntaa ja jopa niin, että yritettiin vaikuttaa meidän lääketieteellisiin päätöksiin, Kaskinen kuvailee.
Myös muut avustusjärjestöt, kuten Maailman ruokaohjelma WFP, ovat kertoneet Ylelle hyökkäyksistä työntekijöitään kohtaan.
Lisää aiheesta: