Suomen elokuvasäätiö on ollut muiden elokuvatoimijoiden kanssa myrskyn silmässä kuluneen vuoden ajan.
Ylen toimittaja Sara Rigatelli kertoi tammikuussa julkaistussa jutussaan saaneensa useilta kymmeniltä naisilta tietoa seksuaalisesta häirinnästä niin elokuvakoulutuksessa kuin -kuvauksissakin. Rigatellin jutussa keskiöön nousi Taideteollisen korkeakoulun entinen professori, ohjaaja Lauri Törhönen. Jutuista ja studiohaastatteluista kuitenkin kävi ilmi, että tekijöitä on runsaasti.
Aihetta oli jo aiemmin käsitellyt Heidi Lindén lopputyössään Aalto-yliopiston elokuvakoulutuksen linjalta. Häirintä- ja ahdistelutapausten esiintuloa vauhditti kansainvälinen #metoo-liike, joka nosti esiin naisiin kohdistuvaa häirintää sosiaalisen median kautta.
Elokuvasäätiö oli pakotettu reagoimaan asiaan. Se tuomitsi häirinnän ja ahdistelun. Samalla #metoo potkaisi vauhtia työlle, joka oli säätiössä jo idullaan. Säätiöltä puuttui strategia ja sitä alettiin laatia vauhdilla.
Tänään julkistetun viisivuotistrategian pääpaino on avoimuudessa, tasavertaisessa toimintakulttuurissa ja asiakaspalvelun parantamisessa.
– Tällä talolla on ollut erilaisia tavoiteohjelmia, mutta ääneen lausuttua strategiaa ei ole ollut. Kun tulin taloon kaksi vuotta, ihmettelin asiaa. Tämä nykyinen hallitus on sitten toimekkaasti pannut sen alulle, kertoo Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen.
Saarisen mukaan miehiä ei suosita naisten kustannuksella
Elokuvasäätiön tulisi uuden strategiansa mukaan tukea myös elokuvien ja tv-tuotantojen monimuotoisuutta. Se on Saarisen mukaan vaikea asia, jonka kanssa säätiö painii päivittäin. Kuinka saada mahdollisimman monen erilaisen tekijän ääni kuuluville ja elokuvat tekoon.
Elokuvan rahoituspäätökset kulkevat tuotantoesittelijöiden kautta toimitusjohtajalle. Esittelijöiden joukossa on uusia kasvoja, joilla on monimuotoisuus asenteissaan jo valmiiksi, vakuuttaa toimitusjohtaja Saarinen. Mitä tulee epäilyyn mieshakijoiden suosimisesta naishakijoiden kustannuksella, siihen löytyy Saarisen mukaan luonnollisiakin selityksiä.
– Naistekijät hakevat paljon vähemmän kuin miestekijät. Se taas johtuu historiasta. Vielä 1980–90-luvuilla koulutettiin paljon enemmän miehiä alalle. Tämä tulee vuosien myötä tasoittumaan itsestään. Tässä on tällainen historiallinen painolasti.
Häiriköivältä ohjaajalta voidaan tulevaisuudessa katkaista rahoitus
Elokuva-ala on ollut niin Suomessa kuin muuallakin ala, josta keskustelu seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä on lähtenyt liikkeelle.
Elokuvaa tehdessä työskennellään intiimien kohtausten äärellä, välillä herkissäkin tunnetiloissa. Näyttelijöillä ei ole vakituista työsuhdetta tai edes työehtosopimusta. Jokainen, tunnettukin kasvo, pelkää maineensa ja seuraavan työpaikan puolesta. Se saa varsinkin naiset sietämään epäasiallista käytöstä joko ohjaajan tai muun työryhmän jäsenen taholta.
Oma lukunsa ovat ala-ikäiset, erityisen haavoittuvat näyttelijät. Heille ohjaaja on niin suuri guru, että vastaansanominen tuntuu pyhäinhäväistykseltä.
Seksuaalinen ahdistelu kriminalisoitiin Suomessa vasta 2014. Useat esimerkiksi Lauri Törhöseen liittyvät tapaukset ovat ajalta ennen tätä. Suomen #metoo-liikkeen kautta on tullut ilmi, että tämänkin päivän elokuvatuotannoissa on kiusaamista, häirintää ja ahdistelua. Yhtenä kiusaajana nousi esiin Suomen tunnetuimpiin ohjaajiin kuuluva Aku Louhimies.
Miten säätiön kaltaiselta viranomaiselta sitten sujuu valvonta. Istuuko Saarinen paikalla vakoilemassa, kun elokuvia kuvataan?
– No ei! Emme tietenkään voi sellaisella tasolla valvoa. Voimme ohjata alaa toimimaan paremmin kuin tähän asti. Lisäksi voimme asettaa tukisopimuksiin uusia ehtoja. Esimerkiksi, jos meille tulee tietoa työntekijöiden huonosta kohtelusta, voimme vaatia siitä selvityksen. Siksi aikaa tukien maksattaminen keskeytyy.
Myös lakimuutos tulossa
Suomen elokuvasäätiö pyrkii strategiansa mukaan myös palvelemaan paremmin sekä tukia hakeavia asiakkaitaan että mediaa ja tutkijoita. Tähän keskittyy erityisesti uusi tiedotus- ja tutkimusosasto. Lisäksi tavoitteena on rahoituksen kasvattaminen, elokuvien saavutettavuuden lisääminen ja kansainvälisen yhteistyön, näkyvyyden ja rahoituksen tukeminen.
Säätiö on uuden edessä myös ensi vuoden alussa. Silloin tullee voimaan uusi laki elokuvan julkisesta rahoituksesta. Muutoksia tulee muun muassa tukipäätösten vahvistamiseen ja rahoituksen maksamisen katkaisuun. Säätiön ja alan toimijoiden yhteistyötä vahvistamaan aiotaan perustaa neuvottelukunta.